Työparityöskentelyn vaikuttavuus Alavuden perhetyössä työntekijöiden näkökulmasta
Sammalisto, Katri; Laitalainen, Heidi (2017)
Sammalisto, Katri
Laitalainen, Heidi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419695
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työparityöskentelyn vaikuttavuutta Alavuden Kuusiolinna Terveys Oy:n perhepalveluiden alaisessa perhetyössä työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimme työntekijöiden näkemyksiä työparityöskentelyn hyödyistä, haasteista, tulevaisuudennäkymistä ja kehittämiskohdista. Selvitimme myös, millainen on haastateltavien mielestä hyvä työpari.
Toteutimme tutkimuksemme kvalitatiivisena tutkimuksena. Keräsimme tutkimuksen aineiston haastattelemalla neljää perheohjaajaa sekä neljää perhetyöntekijää, jotka työskentelevät Alavuden perhetyön alaisuudessa. Analyysissä käytimme aineistolähtöistä sisällönanalyysia, tarkemmin sanottuna teemoittelua.
Teoriaosuudessa keskityimme tutkimuksemme kannalta oleellisiin aihealueisiin. Kerroimme perhetyön muodoista, menetelmistä sekä prosessista. Työparityöskentelystä käsittelimme sen hyötyjä ja haasteita, työparisuhdetta sekä syitä työparityön käyttämiselle. Kolmas tärkeä teema tutkimuksellemme oli työhyvinvointi, joten käsittelimme teoriaosuudessa myös perhetyön työntekijöiden työturvallisuutta sekä työssäjaksamista.
Tutkimusten tulosten perusteella Alavuden perhetyön työntekijät näkevät työparityön positiivisena asiana. Työparityöskentelyn hyödyiksi he kokevat havainnoinnin, turvallisuuden, tuen saamisen, työnjaon, moniammatillisuuden hyödyntämisen sekä uuden oppimisen. Haasteiksi koetaan ristiriidat työparin välillä, työajan riittämättömyys, keskustelun puute sekä työparityön piilotyömäisyys. Hyväksi työpariksi työntekijät määrittelevät parin, joka haluaa tehdä työparityötä ja on valmis tekemään töitä sen eteen. Tulevaisuudessa työparityön toivotaan lisääntyvän ja tulevan näkyvämmäksi. Kehityskohdaksi muodostui kyky vastata tulevaisuuden haasteisiin.
Toteutimme tutkimuksemme kvalitatiivisena tutkimuksena. Keräsimme tutkimuksen aineiston haastattelemalla neljää perheohjaajaa sekä neljää perhetyöntekijää, jotka työskentelevät Alavuden perhetyön alaisuudessa. Analyysissä käytimme aineistolähtöistä sisällönanalyysia, tarkemmin sanottuna teemoittelua.
Teoriaosuudessa keskityimme tutkimuksemme kannalta oleellisiin aihealueisiin. Kerroimme perhetyön muodoista, menetelmistä sekä prosessista. Työparityöskentelystä käsittelimme sen hyötyjä ja haasteita, työparisuhdetta sekä syitä työparityön käyttämiselle. Kolmas tärkeä teema tutkimuksellemme oli työhyvinvointi, joten käsittelimme teoriaosuudessa myös perhetyön työntekijöiden työturvallisuutta sekä työssäjaksamista.
Tutkimusten tulosten perusteella Alavuden perhetyön työntekijät näkevät työparityön positiivisena asiana. Työparityöskentelyn hyödyiksi he kokevat havainnoinnin, turvallisuuden, tuen saamisen, työnjaon, moniammatillisuuden hyödyntämisen sekä uuden oppimisen. Haasteiksi koetaan ristiriidat työparin välillä, työajan riittämättömyys, keskustelun puute sekä työparityön piilotyömäisyys. Hyväksi työpariksi työntekijät määrittelevät parin, joka haluaa tehdä työparityötä ja on valmis tekemään töitä sen eteen. Tulevaisuudessa työparityön toivotaan lisääntyvän ja tulevan näkyvämmäksi. Kehityskohdaksi muodostui kyky vastata tulevaisuuden haasteisiin.