Ensihoidon rajayhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa : Ensihoitajien mielipiteitä rajayhteistyön toimivuudesta
Ikonen, Eveliina; Similä, Pia (2017)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Ikonen, Eveliina
Similä, Pia
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419636
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419636
Tiivistelmä
Oulun ammattikorkeakoulu
Ensihoidon tutkinto-ohjelma, Ensihoitaja (AMK)
Tekijät: Ikonen Eveliina, Similä Pia
Opinnäytetyön nimi: Ensihoidon rajayhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa – Kyselytutkimus ensihoitajien mielipiteistä koskien rajayhteistyötä
Työn ohjaaja: Ojala Anna-Maria, Rajala Raija
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Syksy 2017 Sivumäärä: (35+ 3)
Ensihoidon rajayhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa tekevät Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ensihoitopalvelut lähinnä Teno- ja Torniojokilaaksoissa. Yhteispohjoismainen terveydenhuollon puitesopimus ja Sopimus ensihoidon rajayhteistyöstä määrittelevät yhteistyön ehdot. Ensihoidon kentältä kuuluu, että ensihoidon rajayhteistyössä on ongelmia ja näiden kehittämishaasteiden kartoittamiseksi raja-alueen ensihoitajille tehtiin mielipidekysely yhteistyössä sairaanhoitopiirien ensihoitokeskusten kanssa. Tutkimuksella haluttiin selvittää, miten ensihoidon rajayhteistyö ensihoitajien kokemana sujuu, mitkä ovat ensihoitajien kokemat rajayhteistyön haasteet ja miten ensihoidon rajayhteistyötä voidaan ensihoitajien mielestä kehittää.
Aineistonkeruu toteutettiin anonyymisti Webropol-ohjelmaan luodulla sähköisellä kyselylomakkeella. Kohdejoukolle lähetettiin henkilökohtaiset kyselykutsut sähköpostitse. Kysymysten vastaukset koottiin Webropol Professional Statistics-ohjelmalla. Aineistosta tutkittiin mielipiteiden jakautumista Likert-asteikolla (1-5) ja avointen kysymysten vastaukset analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimuksessa sovellettiin ensihoitotehtävän kulkuun, ensihoitojärjestelmiin ja yhteistyön sujumiseen liittyvää tietoperustaa.
Ensihoitajien mielestä ensihoidon rajayhteistyö on tärkeää. Hyväksi tai toimivaksi koettiin kuljettavan yksikön valinta, tavoittamisviiveiden lyhentyminen ja kommunikaatio kasvokkain. Hälytystietojen ei koettu olevan riittäviä ja viestiliikenteen ei koettu olevan sujuvaa. Useampi vastaaja kaipasi lisää yhteisiä harjoituksia rajayhteistyövaltion yksiköiden kanssa. Lisäksi haluttiin kehittää konsultaatiomahdollisuuksia sekä hätäkeskusten välistä yhteistyötä. Kehittämistapoina ehdotettiin koulutuksia ja ohjeistuksien parantamista.
Tutkimustuloksista tehtyjen johtopäätösten mukaan rajayhteistyötä voi kehittää sekä työpaikan sisäisillä, että rajayhteistyötoimijoiden yhteisillä koulutuksilla. Riittävään perehdytykseen tulisi kiinnittää huomiota. Rajayhteistyötehtävien tulisi olla paremmin sopimuksen mukaisia ja rajayhteistyön tulisi olla kaikkia osapuolia hyödyttävää. Myös hätäkeskusten yhteistyötä tulisi kehittää. Kehittämiskohteita voidaan hyödyntää tulevien rajayhteistyösopimusten teossa ja kehitettäessä henkilöstön perehdytystä, koulutusta ja ohjeistusta.
Ensihoidon tutkinto-ohjelma, Ensihoitaja (AMK)
Tekijät: Ikonen Eveliina, Similä Pia
Opinnäytetyön nimi: Ensihoidon rajayhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa – Kyselytutkimus ensihoitajien mielipiteistä koskien rajayhteistyötä
Työn ohjaaja: Ojala Anna-Maria, Rajala Raija
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Syksy 2017 Sivumäärä: (35+ 3)
Ensihoidon rajayhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa tekevät Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ensihoitopalvelut lähinnä Teno- ja Torniojokilaaksoissa. Yhteispohjoismainen terveydenhuollon puitesopimus ja Sopimus ensihoidon rajayhteistyöstä määrittelevät yhteistyön ehdot. Ensihoidon kentältä kuuluu, että ensihoidon rajayhteistyössä on ongelmia ja näiden kehittämishaasteiden kartoittamiseksi raja-alueen ensihoitajille tehtiin mielipidekysely yhteistyössä sairaanhoitopiirien ensihoitokeskusten kanssa. Tutkimuksella haluttiin selvittää, miten ensihoidon rajayhteistyö ensihoitajien kokemana sujuu, mitkä ovat ensihoitajien kokemat rajayhteistyön haasteet ja miten ensihoidon rajayhteistyötä voidaan ensihoitajien mielestä kehittää.
Aineistonkeruu toteutettiin anonyymisti Webropol-ohjelmaan luodulla sähköisellä kyselylomakkeella. Kohdejoukolle lähetettiin henkilökohtaiset kyselykutsut sähköpostitse. Kysymysten vastaukset koottiin Webropol Professional Statistics-ohjelmalla. Aineistosta tutkittiin mielipiteiden jakautumista Likert-asteikolla (1-5) ja avointen kysymysten vastaukset analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimuksessa sovellettiin ensihoitotehtävän kulkuun, ensihoitojärjestelmiin ja yhteistyön sujumiseen liittyvää tietoperustaa.
Ensihoitajien mielestä ensihoidon rajayhteistyö on tärkeää. Hyväksi tai toimivaksi koettiin kuljettavan yksikön valinta, tavoittamisviiveiden lyhentyminen ja kommunikaatio kasvokkain. Hälytystietojen ei koettu olevan riittäviä ja viestiliikenteen ei koettu olevan sujuvaa. Useampi vastaaja kaipasi lisää yhteisiä harjoituksia rajayhteistyövaltion yksiköiden kanssa. Lisäksi haluttiin kehittää konsultaatiomahdollisuuksia sekä hätäkeskusten välistä yhteistyötä. Kehittämistapoina ehdotettiin koulutuksia ja ohjeistuksien parantamista.
Tutkimustuloksista tehtyjen johtopäätösten mukaan rajayhteistyötä voi kehittää sekä työpaikan sisäisillä, että rajayhteistyötoimijoiden yhteisillä koulutuksilla. Riittävään perehdytykseen tulisi kiinnittää huomiota. Rajayhteistyötehtävien tulisi olla paremmin sopimuksen mukaisia ja rajayhteistyön tulisi olla kaikkia osapuolia hyödyttävää. Myös hätäkeskusten yhteistyötä tulisi kehittää. Kehittämiskohteita voidaan hyödyntää tulevien rajayhteistyösopimusten teossa ja kehitettäessä henkilöstön perehdytystä, koulutusta ja ohjeistusta.