Group oriented psychosomatic physiotherapy frame of reference in chronic pain management for the long-term unemployed
Kervinen, Heidi; Peltonen, Hanna (2017)
Kervinen, Heidi
Peltonen, Hanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112418113
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112418113
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on kuvaus pilotoidusta psykofyysisen fysioterapian viitekehykseen pohjautuvasta interventiosta, jonka tavoitteena oli edesauttaa kroonista kipua koke-via pitkäaikaistyöttömiä kivun hallinnassa. Lisäksi työ tuottaa laadulliseen ja mää-rälliseen aineistoon pohjautuvan arvioinnin pilotoinnin vaikutuksista osallistujien kipukokemuksiin sekä ehdotuksia intervention edelleen kehittämiseksi.
Pilotointi toteutettiin toimintatutkimuksena. Osallistujat valikoituivat paikallisen työvoimatoimiston asiakkaista, viranomaisten arvioon perustuen. Interventioon osallistui seitsemän kroonisesta kivusta kärsivää henkilöä, joista kuusi oli pitkäaikaistyöttömiä: viisi naista ja yksi mies. Seitsemäs osallistuja oli yhteistyötahon edustaja.
Kvalitatiivinen aineisto koostui havainnoista, yhden osallistujan kanssa toteutetusta puolistrukturoidusta haastattelusta sekä osallistujilta kerätystä kirjallisesta palautteesta. Kvantitatiivinen aineisto pohjautui ennen ja jälkeen mittauksena ilman kontrolliryhmää toteutettuun kyselyyn. Muuttujat koottiin tieteellisesti testatuista kyselyistä.
Muun muassa pienen osallistujamäärän johdosta, kvantitatiivinen aineisto ei tuottanut tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Kvalitatiivisen aineisto antaa kuitenkin viitteitä siitä, että psykofyysisen fysioterapian menetelmät lisäsivät osallistujien kehotietoisuutta sekä tietoisuutta omista voimavaroista. Osallistujien kivunhallintakeinojen repertuaari lisääntyi niin ikään. Vertaistuki sekä sovelletut harjoitteet auttoivat osallistujia rakentamaan ymmärrystä kivun biopsykososiaalisista ulottuvuuksista sekä näyttivät lisäävän sosiaalista luottamusta tarjoamalla positiivisia kokemuksia sosiaalisen tuen antamisesta ja vastaanottamisesta. Osallistujien ymmärrys omien voimavarojen ja kuormituksen tasapainottamisen merkityksestä kivun hallinnassa lisääntyi. Interventiolla oli myös positiivinen vaikutus osallisuuteen omassa lähipiirissä, ja osallistujat ottivat ensiaskeleita kohti kivun hyväksymistä.
Osallistavat, kehollisia liikkeitä ja kokemuksia hyödyntävät kuntouttavat harjoitteet, vertaistukeen nojautuva toteutustapa sekä psykofyysiseen fysioterapiaan pohjaava viitekehys auttoivat osallistujia eteenpäin kivun hallinnan prosessissa. Arviointi osoitti kuitenkin, että osallistujat saattaisivat hyötyä, mikäli tapaamiskertojen pituutta ja määrää lisätään. Niin ikään erilaiselle liikkeelle asteittain altistavien harjoitteiden lisääminen on olemassa olevan tutkimuksen sekä pilotoinnin valossa suositeltavaa. Sosiaalisen luottamuksen ja sosiaalisen osallisuuden tukemisen merkitys osana kivun hallintaa korostuivat tämän kohderyhmän kohdalla.
Pilotointi toteutettiin toimintatutkimuksena. Osallistujat valikoituivat paikallisen työvoimatoimiston asiakkaista, viranomaisten arvioon perustuen. Interventioon osallistui seitsemän kroonisesta kivusta kärsivää henkilöä, joista kuusi oli pitkäaikaistyöttömiä: viisi naista ja yksi mies. Seitsemäs osallistuja oli yhteistyötahon edustaja.
Kvalitatiivinen aineisto koostui havainnoista, yhden osallistujan kanssa toteutetusta puolistrukturoidusta haastattelusta sekä osallistujilta kerätystä kirjallisesta palautteesta. Kvantitatiivinen aineisto pohjautui ennen ja jälkeen mittauksena ilman kontrolliryhmää toteutettuun kyselyyn. Muuttujat koottiin tieteellisesti testatuista kyselyistä.
Muun muassa pienen osallistujamäärän johdosta, kvantitatiivinen aineisto ei tuottanut tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Kvalitatiivisen aineisto antaa kuitenkin viitteitä siitä, että psykofyysisen fysioterapian menetelmät lisäsivät osallistujien kehotietoisuutta sekä tietoisuutta omista voimavaroista. Osallistujien kivunhallintakeinojen repertuaari lisääntyi niin ikään. Vertaistuki sekä sovelletut harjoitteet auttoivat osallistujia rakentamaan ymmärrystä kivun biopsykososiaalisista ulottuvuuksista sekä näyttivät lisäävän sosiaalista luottamusta tarjoamalla positiivisia kokemuksia sosiaalisen tuen antamisesta ja vastaanottamisesta. Osallistujien ymmärrys omien voimavarojen ja kuormituksen tasapainottamisen merkityksestä kivun hallinnassa lisääntyi. Interventiolla oli myös positiivinen vaikutus osallisuuteen omassa lähipiirissä, ja osallistujat ottivat ensiaskeleita kohti kivun hyväksymistä.
Osallistavat, kehollisia liikkeitä ja kokemuksia hyödyntävät kuntouttavat harjoitteet, vertaistukeen nojautuva toteutustapa sekä psykofyysiseen fysioterapiaan pohjaava viitekehys auttoivat osallistujia eteenpäin kivun hallinnan prosessissa. Arviointi osoitti kuitenkin, että osallistujat saattaisivat hyötyä, mikäli tapaamiskertojen pituutta ja määrää lisätään. Niin ikään erilaiselle liikkeelle asteittain altistavien harjoitteiden lisääminen on olemassa olevan tutkimuksen sekä pilotoinnin valossa suositeltavaa. Sosiaalisen luottamuksen ja sosiaalisen osallisuuden tukemisen merkitys osana kivun hallintaa korostuivat tämän kohderyhmän kohdalla.