Lapsellisen helppoa : Matalan kynnyksen digipalvelut helsinkiläisille pienlapsiperheille
Korkalainen, Tuomas (2017)
Korkalainen, Tuomas
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317799
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317799
Tiivistelmä
Julkinen sektori ja erityisesti sosiaali- ja terveysala eivät pysy digitalisaation kehityksessä mukana. Yhä useampi pienlapsiperheen vanhempi on tottunut asioimaan sähköisesti työelämässä ja vapaa-ajalla. Päivittäin käytössä olevat helppokäyttöiset kommunikointi- ja asiointipalvelut nostavat ihmisten odotustasoa myös Helsingin kaupungin palveluiden suhteen.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisoimisen haasteena on usein tietosuojan luotettavuuden takaaminen. Projektit paisuvat usein todella laajoiksi, koska todella moni riskitekijä on otettava huomioon. Tästä yhtenä esimerkkinä on esimerkiksi uusien asiakkuus- tai potilastietojärjestelmien hankkiminen. Kaikkien uusien palveluiden ei kuitenkaan tarvitse vaatia henkilötietojen säilyttämistä tai asiakkaan vahvaa tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksilla.
Tässä työelämän kehittämistehtävässä kuvaan prosessia, jossa selvitän tarpeita uusille matalan kynnyksen digipalveluille, jotka ovat suunnattu helsinkiläisille pienlapsiperheille. Etsin idea-aihioita digipalveluiksi, jotka voisivat olla yksittäisinä suhteellisen helppo toteuttaa ja helpottaisivat samalla lapsiperheiden ja heidän kanssaan työskentelevien palveluntuottajien arkea. Kehittämistyön taustalla on hel.fi/perheentuki –sivusto, jonka toiminnallisuutta kehitetään tämän opinnäytetyön ohessa.
Löytämäni tarpeet ja sitä kautta siemenideat uusiksi palveluiksi liittyvät kommunikoinnin, tiedonsaannin ja sähköisen asioinnin helpottamiseen. Keräsin ja koostin idea-aihioita haastattelemalla Helsingin kaupungin työntekijöitä. Haastatellut kohtaavat pienlapsiperheitä työssään tai ovat asiantuntija-asemassa, jossa näkevät tarpeet kaupunkitasolla. Opinnäytetyöni on toimintatutkimus, joten olen itse aktiivisena toimijana koko prosessin ajan ja ideoin uusia palveluita yhdessä asiantuntijoiden kanssa.
Useampi tässä opinnäytetyssä syntyneistä digipalveluiden idea-aihioista hyödyntää kaupunkiympäristöstä syntyvää avointa dataa. Lisäksi palveluiden kehittämisen lähtökohtina ovat helppokäyttöisyys ja asiakaslähtöisyys. Kehittämisprosessissa on mukana eri kehitysvaiheessa olevia digipalveluita. Osa palveluista on jo käytössä ja niille pohditaan uusia käyttötapoja esimerkiksi vaihtamalla palvelun kohderyhmää.
Kerätyt ideat jalostettiin ja yhdisteltiin yhteistyössä palvelumuotoilijoiden kanssa sellaiseen muotoon, että asiakkaat pystyivät antamaan niistä mielipiteensä järjestämissämme työpajoissa. Työpajoihin kutsuttiin helsinkiläisiä alle kouluikäisten lasten vanhempia.
Lähestyn aihetta yhteisöpedagogin ammatillisen viitekehyksen kautta käyttäen muun muassa joukkoistamisen ja osallisuuden tietopohjaa kehittämisprosessin tukena. En kuvaa palveluiden teknistä toteutusta, koska kyseessä ei ole tekniikan alan opinnäytetyö.
Kehittämisprosessin kuvaamisen lisäksi annan suosituksia syntyneiden idea-aihioiden edistämisestä. Työn tilaajana toimii Helsingin kaupungin sosiaali- ja tereystoimiala.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisoimisen haasteena on usein tietosuojan luotettavuuden takaaminen. Projektit paisuvat usein todella laajoiksi, koska todella moni riskitekijä on otettava huomioon. Tästä yhtenä esimerkkinä on esimerkiksi uusien asiakkuus- tai potilastietojärjestelmien hankkiminen. Kaikkien uusien palveluiden ei kuitenkaan tarvitse vaatia henkilötietojen säilyttämistä tai asiakkaan vahvaa tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksilla.
Tässä työelämän kehittämistehtävässä kuvaan prosessia, jossa selvitän tarpeita uusille matalan kynnyksen digipalveluille, jotka ovat suunnattu helsinkiläisille pienlapsiperheille. Etsin idea-aihioita digipalveluiksi, jotka voisivat olla yksittäisinä suhteellisen helppo toteuttaa ja helpottaisivat samalla lapsiperheiden ja heidän kanssaan työskentelevien palveluntuottajien arkea. Kehittämistyön taustalla on hel.fi/perheentuki –sivusto, jonka toiminnallisuutta kehitetään tämän opinnäytetyön ohessa.
Löytämäni tarpeet ja sitä kautta siemenideat uusiksi palveluiksi liittyvät kommunikoinnin, tiedonsaannin ja sähköisen asioinnin helpottamiseen. Keräsin ja koostin idea-aihioita haastattelemalla Helsingin kaupungin työntekijöitä. Haastatellut kohtaavat pienlapsiperheitä työssään tai ovat asiantuntija-asemassa, jossa näkevät tarpeet kaupunkitasolla. Opinnäytetyöni on toimintatutkimus, joten olen itse aktiivisena toimijana koko prosessin ajan ja ideoin uusia palveluita yhdessä asiantuntijoiden kanssa.
Useampi tässä opinnäytetyssä syntyneistä digipalveluiden idea-aihioista hyödyntää kaupunkiympäristöstä syntyvää avointa dataa. Lisäksi palveluiden kehittämisen lähtökohtina ovat helppokäyttöisyys ja asiakaslähtöisyys. Kehittämisprosessissa on mukana eri kehitysvaiheessa olevia digipalveluita. Osa palveluista on jo käytössä ja niille pohditaan uusia käyttötapoja esimerkiksi vaihtamalla palvelun kohderyhmää.
Kerätyt ideat jalostettiin ja yhdisteltiin yhteistyössä palvelumuotoilijoiden kanssa sellaiseen muotoon, että asiakkaat pystyivät antamaan niistä mielipiteensä järjestämissämme työpajoissa. Työpajoihin kutsuttiin helsinkiläisiä alle kouluikäisten lasten vanhempia.
Lähestyn aihetta yhteisöpedagogin ammatillisen viitekehyksen kautta käyttäen muun muassa joukkoistamisen ja osallisuuden tietopohjaa kehittämisprosessin tukena. En kuvaa palveluiden teknistä toteutusta, koska kyseessä ei ole tekniikan alan opinnäytetyö.
Kehittämisprosessin kuvaamisen lisäksi annan suosituksia syntyneiden idea-aihioiden edistämisestä. Työn tilaajana toimii Helsingin kaupungin sosiaali- ja tereystoimiala.