Lapsen kokema stressi varhaiskasvatuksessa - kirjallisuuskatsaus
Hyytiäinen, Katja; Ovaskainen, Miia; Rantanen, Taija (2017)
Hyytiäinen, Katja
Ovaskainen, Miia
Rantanen, Taija
Saimaan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111417076
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111417076
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää niitä tekijöitä, jotka aiheuttavat lapselle stressiä, ja sitä, kuinka stressi vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen. Halusimme myös selvittää keinoja, joilla varhaiskasvatuksen henkilöstö voi lievittää ja helpottaa lapsen kokemaa stressiä. Opinnäytetyön lähestymistapa oli kirjallisuuskatsaus.
Aineistonkeruumenetelmänä käytimme Lappeenrannan tiedekirjaston aineistotietokantaa, josta haimme tietoa Saimia Finna -hakupalvelun kautta. Tiedonhaussa kokeilimme erilaisia hakusanoja ja haimme tietoa useista eri tietokannoista, jotta valitsemamme artikkelit tai tutkimukset vastaisivat mahdollisimman hyvin ennalta mietittyihin selvityskysymyksiin. Yhdistelimme aineistosta saatuja vastauksia ja tiivistimme suurta tekstimassaa helpommin käsiteltävään muotoon taulukoinnin avulla.
Selvityksessä tuli ilmi, että lapselle stressiä aiheuttavia asioita ja tilanteita on monia eikä lapsen kokema stressi aina näyttäydy aikuiselle kovin selvästi. Jokaisella lapsella on yksilöllinen tapa reagoida stressiin. Toiset lapset ovat herkempiä stressille, joka näkyy lapsessa lisääntyneenä pelokkuutena ja huonona käytöksenä. Stressi voi pahimmillaan aiheuttaa lapselle pysyviä vaurioita. Vähemmän kuormittavissa tilanteissa stressi toimii oppimista edistävänä tekijänä. Hallittavissa olevan stressin kokeminen myös parantaa lapsen itsetuntoa. Tärkein lasta stressiltä suojaava tekijä on laadukas varhaiskasvatus, jossa on huomioitu myös lapsen iänmukainen kehitystaso eri tilanteissa. Lapsen tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen kunkin kuormittavan tilanteen vaatimalla tavalla on tärkeää. Henkilöstö voi parhaiten suojata lasta stressiltä olemalla läsnä ja tarjoamalla lapselle turvallisen tukea antavan kasvuympäristön.
Jatkotutkimusta voisi tehdä stressin ja käytöshäiriöiden välisestä yhteydestä eli missä määrin käytöshäiriöt ovat stressin aiheuttamia ja kuinka niitä voitaisiin ennaltaehkäistä vähentämällä lapsen stressiä kuormittavissa tilanteissa.
Aineistonkeruumenetelmänä käytimme Lappeenrannan tiedekirjaston aineistotietokantaa, josta haimme tietoa Saimia Finna -hakupalvelun kautta. Tiedonhaussa kokeilimme erilaisia hakusanoja ja haimme tietoa useista eri tietokannoista, jotta valitsemamme artikkelit tai tutkimukset vastaisivat mahdollisimman hyvin ennalta mietittyihin selvityskysymyksiin. Yhdistelimme aineistosta saatuja vastauksia ja tiivistimme suurta tekstimassaa helpommin käsiteltävään muotoon taulukoinnin avulla.
Selvityksessä tuli ilmi, että lapselle stressiä aiheuttavia asioita ja tilanteita on monia eikä lapsen kokema stressi aina näyttäydy aikuiselle kovin selvästi. Jokaisella lapsella on yksilöllinen tapa reagoida stressiin. Toiset lapset ovat herkempiä stressille, joka näkyy lapsessa lisääntyneenä pelokkuutena ja huonona käytöksenä. Stressi voi pahimmillaan aiheuttaa lapselle pysyviä vaurioita. Vähemmän kuormittavissa tilanteissa stressi toimii oppimista edistävänä tekijänä. Hallittavissa olevan stressin kokeminen myös parantaa lapsen itsetuntoa. Tärkein lasta stressiltä suojaava tekijä on laadukas varhaiskasvatus, jossa on huomioitu myös lapsen iänmukainen kehitystaso eri tilanteissa. Lapsen tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen kunkin kuormittavan tilanteen vaatimalla tavalla on tärkeää. Henkilöstö voi parhaiten suojata lasta stressiltä olemalla läsnä ja tarjoamalla lapselle turvallisen tukea antavan kasvuympäristön.
Jatkotutkimusta voisi tehdä stressin ja käytöshäiriöiden välisestä yhteydestä eli missä määrin käytöshäiriöt ovat stressin aiheuttamia ja kuinka niitä voitaisiin ennaltaehkäistä vähentämällä lapsen stressiä kuormittavissa tilanteissa.