Rauman erityiskoulujen aistiesteettömyyskartoitus
Kotajärvi, Jenni (2017)
Kotajärvi, Jenni
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101816142
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101816142
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Rauman erityiskoulujen aistiympäristöjä ja aistiesteettömyyttä käyttäen apuna Satakunnan ammattikorkeakoulun, Autismi- ja Aspergerliitto ry:n sekä Suomen Erityisherkät ry:n kokoamaa tarkistuslistaa. Tarkistuslistan tarkoituksena on olla havainnoinnin apuvälineenä, jotta on mahdollista kartoittaa tiloja aistien kannalta ystävällisemmiksi ja miellyttävämmiksi.
Tutkimuksen teoreettinen osuus kerättiin aihepiiriin liittyvistä ja ajankohtaisista verkkolähteistä sekä painetusta kirjallisuudesta. Teoreettinen tietoperusta sisältää informaatiota muiden muassa aisti- ja erityisherkkyyksistä sekä esteettömyydestä, jotta tutkimuksen viitekehys olisi paremmin ymmärrettävissä. Tutkimukseen tarvittava aineisto kerättiin kartoitus- ja haastattelukäynneillä.
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kolmen erityiskoulun keskeisiä tiloja aistien näkökulmasta, jotta saataisiin käsitys tilojen aistiympäristöistä. Tavoitteena oli myös selvittää, otetaanko aistiympäristöt ja aistiherkät huomioon erityiskouluissa. Aistiesteettömyys on aiheena ajankohtainen, sillä esteettömyyttä suunnitellessa unohdetaan helposti aistien näkökulma. Aistiherkkien tai -vammaisten osallisuuden tunne ja viipyminen tiloissa voi vähentyä, jos näissä ei huomioida aisteja tarpeellisella tavalla. Kartoituksella selvitettiin koulujen aistiympäristöjä, jotta aistiherkillä olisi mahdollisimman miellyttävä ja kaikkien tarpeet huomioiva oppimisympäristö.
Tutkimus tehtiin laadullisen tutkimuksen periaatteita mukaillen ja tutkimusmenetelminä käytettiin havainnointia sekä haastattelua, jotta saataisiin mahdollisimman kattava näkemys aistiesteettömyydestä ja sen huomioimisesta erityiskouluissa. Erityiskoulujen keskeiset tilat kartoitettiin havainnoimalla kahden eri päivän ajan, jonka jälkeen haastateltiin valittuja henkilökunnan jäseniä kartoitustuloksista sekä aistien huomioimisesta yleisesti.
Havainnoinnin ja haastattelun yhteenvetona voitaisiin sanoa, että aistiesteettömyys ja aistien huomioiminen ovat erittäin tärkeä osa erityiskoulujen arkea. Suurimmat aistiärsykkeet, jotka aiheuttivat kuormitusta, olivat yhteneväisiä verratessa havainnointia ja haastattelua keskenään. Tuloksista voidaan päätellä, että erityiskoulujen aistiympäristöt olivat pitkälti miellyttäviä ja esteettömiä.
Tutkimuksen teoreettinen osuus kerättiin aihepiiriin liittyvistä ja ajankohtaisista verkkolähteistä sekä painetusta kirjallisuudesta. Teoreettinen tietoperusta sisältää informaatiota muiden muassa aisti- ja erityisherkkyyksistä sekä esteettömyydestä, jotta tutkimuksen viitekehys olisi paremmin ymmärrettävissä. Tutkimukseen tarvittava aineisto kerättiin kartoitus- ja haastattelukäynneillä.
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kolmen erityiskoulun keskeisiä tiloja aistien näkökulmasta, jotta saataisiin käsitys tilojen aistiympäristöistä. Tavoitteena oli myös selvittää, otetaanko aistiympäristöt ja aistiherkät huomioon erityiskouluissa. Aistiesteettömyys on aiheena ajankohtainen, sillä esteettömyyttä suunnitellessa unohdetaan helposti aistien näkökulma. Aistiherkkien tai -vammaisten osallisuuden tunne ja viipyminen tiloissa voi vähentyä, jos näissä ei huomioida aisteja tarpeellisella tavalla. Kartoituksella selvitettiin koulujen aistiympäristöjä, jotta aistiherkillä olisi mahdollisimman miellyttävä ja kaikkien tarpeet huomioiva oppimisympäristö.
Tutkimus tehtiin laadullisen tutkimuksen periaatteita mukaillen ja tutkimusmenetelminä käytettiin havainnointia sekä haastattelua, jotta saataisiin mahdollisimman kattava näkemys aistiesteettömyydestä ja sen huomioimisesta erityiskouluissa. Erityiskoulujen keskeiset tilat kartoitettiin havainnoimalla kahden eri päivän ajan, jonka jälkeen haastateltiin valittuja henkilökunnan jäseniä kartoitustuloksista sekä aistien huomioimisesta yleisesti.
Havainnoinnin ja haastattelun yhteenvetona voitaisiin sanoa, että aistiesteettömyys ja aistien huomioiminen ovat erittäin tärkeä osa erityiskoulujen arkea. Suurimmat aistiärsykkeet, jotka aiheuttivat kuormitusta, olivat yhteneväisiä verratessa havainnointia ja haastattelua keskenään. Tuloksista voidaan päätellä, että erityiskoulujen aistiympäristöt olivat pitkälti miellyttäviä ja esteettömiä.