HbA1c-vieritestilaitteiden testaus ja vertailu referenssilaboratorion menetelmään
Rajaniemi, Matti (2017)
Rajaniemi, Matti
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101816136
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101816136
Tiivistelmä
Nykyaikaisessa lääketieteessä laboratoriotulosten tarkkuus ja luotettavuus korostuvat diagnosoinnissa. Aikataulujen kiristyessä ja laboratoriopalvelujen keskittyessä vieri-analytiikan osuus päätöksenteossa kasvaa jatkuvasti, sillä sen etuna ovat nopeus ja liikkuvuus. Vierianalytiikalla tarkoitetaan laboratorion ulkopuolella ja potilaan välittömässä läheisyydessä tehtävää analytiikkaa.
Diabeteksen lisääntyessä sen seurannassa ja diagnosoinnissa käytetään verikokeita. Ns. ”pitkän sokerin” tai ” ”sokerihemoglobiinin” HbA1c:n testaaminen lisääntyy diagnosoinnin apuna ja sen analysointia varten on kehitetty erilaisia vieritestilaitteita. HbA1c-arvo kertoo verensokerin pitkäaikaisesta tasapainosta ja sen seuraaminen on osa diabeteksen hoitotasapainoa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä vertailu referenssimenetelmän ja kahden vieritestilaitteen välillä. Molemmat laitteet on kehitetty HbA1c:n analysointiin verinäytteistä. Laitteet olivat Alere Afinion AS100 ja Roche cobas b101 POC system. Vertailu tehtiin aidoilla potilasnäytteillä Fimlab Laboratoriot Oy:n Tampereen automaatiokemian laboratorion toimiessa referenssilaboratoriona. Tavoitteena oli saada todennettua molempien laitteiden oikea ja tarkka toiminta.
Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen työ, jossa Pirkanmaan alueelta kerätyt HbA1c-näytteet analysoitiin molemmilla vierilaitteilla ja tuloksille tehtiin matemaattinen ja tilastollinen vertailu referenssilaboratorion tuloksiin. Referenssilaitteena toimi Fimlab Laboratoriot Oy:n kemian automaatiolaboratorion COBAS INTEGRA-analysaattori. Verinäytteitä analysoitiin yhteensä 44 kpl.
Vertailussa saatujen tulosten ja niiden tilastollisten analyysien perusteella molemmat laitteet toimivat luotettavasti ja antavat oikeita tuloksia HbA1c:lle koko laitteiden mittausalueilla. Tämän perusteella niitä voidaan käyttää Tampereen Ammattikorkeakoulun Taito-talossa osana moniammatillista koulutusta ja yhteistyötä. Selkeiden käyttöohjeiden teko tulevaisuudessa molemmille laitteille olisi erittäin tärkeää, sillä laitteet tulevat moniammatilliseen käyttöön.
Diabeteksen lisääntyessä sen seurannassa ja diagnosoinnissa käytetään verikokeita. Ns. ”pitkän sokerin” tai ” ”sokerihemoglobiinin” HbA1c:n testaaminen lisääntyy diagnosoinnin apuna ja sen analysointia varten on kehitetty erilaisia vieritestilaitteita. HbA1c-arvo kertoo verensokerin pitkäaikaisesta tasapainosta ja sen seuraaminen on osa diabeteksen hoitotasapainoa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä vertailu referenssimenetelmän ja kahden vieritestilaitteen välillä. Molemmat laitteet on kehitetty HbA1c:n analysointiin verinäytteistä. Laitteet olivat Alere Afinion AS100 ja Roche cobas b101 POC system. Vertailu tehtiin aidoilla potilasnäytteillä Fimlab Laboratoriot Oy:n Tampereen automaatiokemian laboratorion toimiessa referenssilaboratoriona. Tavoitteena oli saada todennettua molempien laitteiden oikea ja tarkka toiminta.
Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen työ, jossa Pirkanmaan alueelta kerätyt HbA1c-näytteet analysoitiin molemmilla vierilaitteilla ja tuloksille tehtiin matemaattinen ja tilastollinen vertailu referenssilaboratorion tuloksiin. Referenssilaitteena toimi Fimlab Laboratoriot Oy:n kemian automaatiolaboratorion COBAS INTEGRA-analysaattori. Verinäytteitä analysoitiin yhteensä 44 kpl.
Vertailussa saatujen tulosten ja niiden tilastollisten analyysien perusteella molemmat laitteet toimivat luotettavasti ja antavat oikeita tuloksia HbA1c:lle koko laitteiden mittausalueilla. Tämän perusteella niitä voidaan käyttää Tampereen Ammattikorkeakoulun Taito-talossa osana moniammatillista koulutusta ja yhteistyötä. Selkeiden käyttöohjeiden teko tulevaisuudessa molemmille laitteille olisi erittäin tärkeää, sillä laitteet tulevat moniammatilliseen käyttöön.