Bedömning av ekologisk status i en grund havsvik, Täktbukten
Ukkonen, Heini (2017)
Ukkonen, Heini
Yrkeshögskolan Novia
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061413564
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061413564
Tiivistelmä
Täktominlahti on matala merenlahti Hangon etelärannikolla, kooltaan n. 80 ha. Asukkaat ja lahden käyttäjät huolestuivat lahden tilasta, huonontuneesta vedenlaadusta, runsastuneesta vesikasvillisuudesta ja virkistysarvojen huonontumisesta. Operaatio Täktominlahti -niminen hanke käynnistettiin jotta voitaisiin selvittää miten lahden epätoivottuun kehitykseen voitaisiin vaikuttaa ja jotta lahteen ei päätyisi runsaita määriä ravinteita. Kaksi ammattikorkeakouluopiskelijaa saivat aiheet opinnäytetöihinsä hankkeeseen liittyen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Täktominlahden ekologinen tila, onko lahti huonossa kunnossa ja mistä tämä mahdollisesti johtuu. Ekologista tilaa ilmaisemaan valittiin makrofyytit, vedessä elävät putkilokasvit ja makrolevät, sekä vedenlaatu. Pääasialliset menetelmät olivat vesinäytteenotto ja makrofyyttien kartoitus Täktominlahdella sekä toisella läheisellä merenlahdella, Balgetilla, jota käytettiin kartoituksen viitealueena. Menetelminä kartoituksessa käytettiin sukellusta ja snorklausta. Vedenlaatua selvitettiin kolmella näytteenottopisteellä lahteen laskevan puron varrella sekä Täktominlahdella, lahden edustalla ja Balgetilla, yhdellä pisteellä kullakin, jotta saataisiin selville kulkeutuuko puron mukana ravinteita lahteen ja mistä ne ovat peräisin.
Kartoituksen yhteydessä todettiin että Täktominlahdella on monimuotoinen kasvillisuus, lahdella tavattiin 26 makrofyyttilajia. Lahtien tilan arvioimiseksi käytettiin ekologisen tilan luokitteluun kehitettyä mallia, joka perustuu herkkien ja sietokyvyltään kilpailukykyisten lajien peittävyysprosentteihin. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut sopivalta menetelmältä, sillä kävi ilmi ettei se luultavasti sovellukaan hiekkapohjaisille lahdille. Tästä syystä kehitettiin toinen tapa esittää opiskelijoiden lahdilla havaitsemat erot. Tulokset viittaavat siihen että puron korkeat typpipitoisuudet ovat myötävaikuttaneet lahden rehevöitymiseen ja merkkejä jätevesikuormituksesta havaittiin. Vedenlaatu Täktominlahdella oli tyydyttävä ja välttävä. Arvokkaita vedenalaisia elinympäristöjä tavattiin, vaikka osa alueista oli ongelmallisia tiheine vesikasvi- ja rihmaleväesiintymineen. Suurin osa lajeista oli herkkiä ja vain muutama oli sietokykyisiä rehevöitymiselle. Kartoituksen yhteydessä havaittiin kaksi uhanalaista ja yksi vaarantunut luontotyyppi. Koska osa Täktominlahdesta vaikutti kärsivän rehevöitymisen seurauksista, ei lahden tila ehkä ollut erinomainen, mutta ei huonokaan. Todellisuudessa se lienee jotakin siltä väliltä, luultavasti kuitenkin lähempänä hyvää tai tyydyttävää kuin välttävää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Täktominlahden ekologinen tila, onko lahti huonossa kunnossa ja mistä tämä mahdollisesti johtuu. Ekologista tilaa ilmaisemaan valittiin makrofyytit, vedessä elävät putkilokasvit ja makrolevät, sekä vedenlaatu. Pääasialliset menetelmät olivat vesinäytteenotto ja makrofyyttien kartoitus Täktominlahdella sekä toisella läheisellä merenlahdella, Balgetilla, jota käytettiin kartoituksen viitealueena. Menetelminä kartoituksessa käytettiin sukellusta ja snorklausta. Vedenlaatua selvitettiin kolmella näytteenottopisteellä lahteen laskevan puron varrella sekä Täktominlahdella, lahden edustalla ja Balgetilla, yhdellä pisteellä kullakin, jotta saataisiin selville kulkeutuuko puron mukana ravinteita lahteen ja mistä ne ovat peräisin.
Kartoituksen yhteydessä todettiin että Täktominlahdella on monimuotoinen kasvillisuus, lahdella tavattiin 26 makrofyyttilajia. Lahtien tilan arvioimiseksi käytettiin ekologisen tilan luokitteluun kehitettyä mallia, joka perustuu herkkien ja sietokyvyltään kilpailukykyisten lajien peittävyysprosentteihin. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut sopivalta menetelmältä, sillä kävi ilmi ettei se luultavasti sovellukaan hiekkapohjaisille lahdille. Tästä syystä kehitettiin toinen tapa esittää opiskelijoiden lahdilla havaitsemat erot. Tulokset viittaavat siihen että puron korkeat typpipitoisuudet ovat myötävaikuttaneet lahden rehevöitymiseen ja merkkejä jätevesikuormituksesta havaittiin. Vedenlaatu Täktominlahdella oli tyydyttävä ja välttävä. Arvokkaita vedenalaisia elinympäristöjä tavattiin, vaikka osa alueista oli ongelmallisia tiheine vesikasvi- ja rihmaleväesiintymineen. Suurin osa lajeista oli herkkiä ja vain muutama oli sietokykyisiä rehevöitymiselle. Kartoituksen yhteydessä havaittiin kaksi uhanalaista ja yksi vaarantunut luontotyyppi. Koska osa Täktominlahdesta vaikutti kärsivän rehevöitymisen seurauksista, ei lahden tila ehkä ollut erinomainen, mutta ei huonokaan. Todellisuudessa se lienee jotakin siltä väliltä, luultavasti kuitenkin lähempänä hyvää tai tyydyttävää kuin välttävää.