Sairaanhoitajan kardiologisen hoitotyön osaaminen
Puranen, Päivi (2017)
Puranen, Päivi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061413535
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061413535
Tiivistelmä
Kardiologinen hoitotyö, eli sydän- ja verisuonitauteja sairastavien potilaiden hoitotyö, on kiinnostava, alati kehittyvä ja vaativa ala. Osa kardiologisten potilaiden ongelmista on akuutteja, jopa henkeä uhkaavia. Toisaalta hyvin suuri osa kardiologisista sairauksista on luonteiltaan kroonisia; hoitajilta vaaditaan paitsi ohjaustaitoja ja valmiuksia omahoidon tukemiseen, myös kykyä hoitaa potilaita ja heidän läheisiään kuoleman lähestyessä.
Opinnäytetyön ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin sairaanhoitajan kardiologisen hoitotyön osaaminen aikuisten akuutissa, kardiologisessa yksikössä. Vaihe toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin deduktiivisesti käyttäen analyysirunkona AURA-mallin seitsemää osaamisaluetta (auttaminen, opettaminen – ohjaaminen, tarkkailutehtävät, tilannehallinta, hoitotoimien hallinta, laadun varmistus, työrooli). Muodostetuista osaamiskuvauksista (n=93) laadittiin arviointilomake opinnäytetyön toista vaihetta varten.
Opinnäytetyön toisessa vaiheessa määritettiin pätevä-tasoisen sairaanhoitajan kardiologisen hoitotyön osaaminen yliopistollisen keskussairaalan kardiologian osastolla. Modified Delphi -menetelmän avulla asiantuntijat (n=10) arvioivat kirjallisuuskatsaukseen perustuvien osaamiskuvausten soveltuvuutta kyseiseen yksikköön. Heitä pyydettiin myös kommentoimaan kuvauksia ja jokaisen osaamisalueen lopussa kysyttiin avoimen kysymyksen avulla puuttuvia, mutta tarpeellisia osaamiskuvauksia. Annettujen vastausten määrää ei rajoitettu.
Opinnäytetyön tuloksena on kokonaisvaltainen kuvaus kardiologisen hoitotyön osaamisesta. Kahden arviointikierroksen jälkeen voitiin todeta, että asiantuntijat olivat osaamiskuvausten (n=120) tarpeellisuudesta vähintään 90% yksimielisiä. Delphi-menetelmän avulla lisättiin kirjallisuuskatsauksen luotettavuutta ja osaamiskuvauksen kohdepätevyyttä kyseisessä yksikössä. Opinnäytetyön tavoite, saada apuväline kardiologisen hoitotyön osaamisen järjestelmälliseen ja tavoitteelliseen kehittämiseen, keskeisten osaamistarpeiden arviointiin sekä perehdytykseen, saavutettiin. Tulosten siirrettävyyden arvioiminen vaatii lisätutkimusta.
Opinnäytetyön ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin sairaanhoitajan kardiologisen hoitotyön osaaminen aikuisten akuutissa, kardiologisessa yksikössä. Vaihe toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin deduktiivisesti käyttäen analyysirunkona AURA-mallin seitsemää osaamisaluetta (auttaminen, opettaminen – ohjaaminen, tarkkailutehtävät, tilannehallinta, hoitotoimien hallinta, laadun varmistus, työrooli). Muodostetuista osaamiskuvauksista (n=93) laadittiin arviointilomake opinnäytetyön toista vaihetta varten.
Opinnäytetyön toisessa vaiheessa määritettiin pätevä-tasoisen sairaanhoitajan kardiologisen hoitotyön osaaminen yliopistollisen keskussairaalan kardiologian osastolla. Modified Delphi -menetelmän avulla asiantuntijat (n=10) arvioivat kirjallisuuskatsaukseen perustuvien osaamiskuvausten soveltuvuutta kyseiseen yksikköön. Heitä pyydettiin myös kommentoimaan kuvauksia ja jokaisen osaamisalueen lopussa kysyttiin avoimen kysymyksen avulla puuttuvia, mutta tarpeellisia osaamiskuvauksia. Annettujen vastausten määrää ei rajoitettu.
Opinnäytetyön tuloksena on kokonaisvaltainen kuvaus kardiologisen hoitotyön osaamisesta. Kahden arviointikierroksen jälkeen voitiin todeta, että asiantuntijat olivat osaamiskuvausten (n=120) tarpeellisuudesta vähintään 90% yksimielisiä. Delphi-menetelmän avulla lisättiin kirjallisuuskatsauksen luotettavuutta ja osaamiskuvauksen kohdepätevyyttä kyseisessä yksikössä. Opinnäytetyön tavoite, saada apuväline kardiologisen hoitotyön osaamisen järjestelmälliseen ja tavoitteelliseen kehittämiseen, keskeisten osaamistarpeiden arviointiin sekä perehdytykseen, saavutettiin. Tulosten siirrettävyyden arvioiminen vaatii lisätutkimusta.