Perustajaurakoinnin tulo- ja arvonlisäverotus : Opas perustajaurakoinnin verotukseen
Salimäki, Jenna (2017)
Salimäki, Jenna
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053011207
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053011207
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia toimeksiantajalle, eli Tilitoimisto Oy:lle perustajaurakoinnin tulo- ja arvonlisäverotuksesta opas tilitoimiston henkilökunnalle, jota kirjanpitäjät voivat hyödyntää kirjanpidon ja tilinpäätöksen tukena aiheeseen liittyvissä tilanteissa.
Tämä opinnäytetyö käsittelee perustajaurakoinnin verotuksen keskeisimpiä aihealueita, jotka liittyvät arvonlisäverotukseen sekä tuloverotukseen. Aiheeseen paneudutaan juridisesta näkökulmasta, johon syvennytään alan kirjallisuuden sekä Suomessa voimassa olevien verolakien ja -säännösten avulla. Näitä käsitellään opinnäytetyön teoriaosuudessa. Lisäksi työn empiirisessä osuudessa lisävahvistusta teorialle haetaan alan asiantuntijoille suoritettujen haastatteluiden avulla. Empiirinen osio toteutettiin kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla teemahaastatteluilla. Päätavoitteena oli selvittää ne seikat, jotka aiheuttavat eniten haasteita tai tulkintaongelmia perustajaurakoinnin tulo- ja arvonlisäverotuksessa ja joihin eniten kaivataan apua. Toisena tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako 1.1.2017 voimaan astunut uusi kiinteistön määritelmä perustajaurakoinnin tulo- tai arvonlisäverotukseen.
Tutkimustulokset paljastavat, että perustajaurakointi koetaan koko arvonlisäverotuksen haasteellisimmaksi alueeksi, joka kohdistuu erityisesti oman käytön arvonlisäverotuksen välillisten kulujen laskemiseen ja kulujen kohdistamiseen. Vuorostaan tuloverotuksen puolella haasteellisimmiksi koettiin katteen muodostuminen ja tulouttaminen. Tutkimuksesta nousi myös esille, että rakennusliikkeiden mielestä arvonlisäverotus on haasteellisempi, kun taas Tilitoimisto Oy:llä heräsi enemmän kysymyksiä tuloverotuksen puolella.
Perustajaurakoinnin kirjanpito- ja verotuskäytännöistä löydettiin myös kehitettävää. Muun muassa kirjanpito- ja verolakia tulisi yhtenäistää, jotta verotus noudattaisi kirjanpidossa hyväksyttyjä periaatteita. Lisäksi perustajaurakoinnin verotuksesta ja kirjauskäytännöistä kaivataan suuresti yksinkertaisia malliesimerkkejä, joista saisi apua erilaisissa tilanteissa.
Tämä opinnäytetyö käsittelee perustajaurakoinnin verotuksen keskeisimpiä aihealueita, jotka liittyvät arvonlisäverotukseen sekä tuloverotukseen. Aiheeseen paneudutaan juridisesta näkökulmasta, johon syvennytään alan kirjallisuuden sekä Suomessa voimassa olevien verolakien ja -säännösten avulla. Näitä käsitellään opinnäytetyön teoriaosuudessa. Lisäksi työn empiirisessä osuudessa lisävahvistusta teorialle haetaan alan asiantuntijoille suoritettujen haastatteluiden avulla. Empiirinen osio toteutettiin kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla teemahaastatteluilla. Päätavoitteena oli selvittää ne seikat, jotka aiheuttavat eniten haasteita tai tulkintaongelmia perustajaurakoinnin tulo- ja arvonlisäverotuksessa ja joihin eniten kaivataan apua. Toisena tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako 1.1.2017 voimaan astunut uusi kiinteistön määritelmä perustajaurakoinnin tulo- tai arvonlisäverotukseen.
Tutkimustulokset paljastavat, että perustajaurakointi koetaan koko arvonlisäverotuksen haasteellisimmaksi alueeksi, joka kohdistuu erityisesti oman käytön arvonlisäverotuksen välillisten kulujen laskemiseen ja kulujen kohdistamiseen. Vuorostaan tuloverotuksen puolella haasteellisimmiksi koettiin katteen muodostuminen ja tulouttaminen. Tutkimuksesta nousi myös esille, että rakennusliikkeiden mielestä arvonlisäverotus on haasteellisempi, kun taas Tilitoimisto Oy:llä heräsi enemmän kysymyksiä tuloverotuksen puolella.
Perustajaurakoinnin kirjanpito- ja verotuskäytännöistä löydettiin myös kehitettävää. Muun muassa kirjanpito- ja verolakia tulisi yhtenäistää, jotta verotus noudattaisi kirjanpidossa hyväksyttyjä periaatteita. Lisäksi perustajaurakoinnin verotuksesta ja kirjauskäytännöistä kaivataan suuresti yksinkertaisia malliesimerkkejä, joista saisi apua erilaisissa tilanteissa.