Suomalainen ruoka ja ruokamatkailu englanninkielisen median näkökulmasta
Hakala-Deiró, Jenni; Pitkänen, Anu (2017)
Hakala-Deiró, Jenni
Pitkänen, Anu
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052510240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052510240
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka tarkoitus on tutkia, miten suomalainen ruoka ja ruokamatkailu ovat esillä englanninkielisen median silmin, mitä englanninkielinen media on kirjoittanut suomalaisesta ruoasta, ruokakulttuurista, kahviloista, ravintoloista ja minkälaisin adjektiivein suomalaista ruokaa kuvataan ja millaisia ruokakuvia esiintyy englanninkielisessä mediassa. Työn toimeksiantaja on RUOKA&MATKAILU–hanke. Tutkimusaineistoon kuului 1175 artikkelia, jotka olivat kerätty kokoon Visit Finlandin toimesta. Opinnäytetyömme tutkimuksen tulokset vastaavat tutkimusongelmaan. Työn viitekehys koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen osa käsittelee sitä, mitä on ruokamatkailu ja suomalainen ruoka. Kirjoitamme myös median vaikutuksesta ruokaan, ruokamatkailuun ja ruokakulttuuriin. Toisessa osiossa käsittelemme tutkimuksen toteutusta ja kolmannessa osiossa analysoimme tutkimustuloksia.
Suomalaisesta ruoasta kirjoitetaan yllättävän vähän. Ruokateollisuudesta kirjoitettiin suhteessa enemmän. Artikkeleissa kuvattiin suomalaista ruokaa erittäin positiivisella tavalla, mutta suurimmassa osassa artikkeleita ei mainittu, mitä suomalainen ruoka oikeastaan on. Ruoista mainittiin eniten marjat, kalat ja äyriäiset sekä kasvisruoat. Suomalaisuus tuli esille monessa artikkelissa. Adjektiiveista esiin nousivat sanat perinteinen, pohjoismainen, skandinaavinen, herkullinen, kausiluonteinen ja tuore. Myös luontoon ja vuodenaikoihin viitattiin useasti. Suomalaista ruokaa myös kritisoitiin, mutta negatiivisia kommentteja ei ollut montaa. Ruokakuvissa oli eniten ravintoloiden ruoka-annoksia. Kalliiksi suomalaista ruokaa ei kuvattu kuin muutamia kertoja. Olimme yllättyneitä siitä, että perinteisistä suomalaisista ruoista, kuten karjalanpaistista tai makaronilaatikosta, ei mainittu artikkeleissa kuin vain kerran.
Artikkeleista tuli esiin suomalaisen ruoan vetovoimatekijät: luonnonmukaisuus ja terveellisyys. Suomalaisen ruoan kehittämisessä tulisi korostaa paikallisuutta ja ruokakokemusten autenttisuutta. Myös yhdessä tehtäviin aktiviteetteihin, kuten ruoanlaittoon pitäisi saada lisää tarjontaa. Kansainvälisen median rooli, sen yhteys markkinointiin ja etenkin sosiaalisen median suosio ovat huimassa kasvussa tällä hetkellä ruokamatkailuun liittyen. Koemme, että isoille ruokatapahtumille, kuten suuren suosin saavuttaneille ravintolapäiville, olisi varmasti kysyntää tulevaisuudessakin. Suomalaisista ruokaelämyksistä taas nousi vahvasti esiin luonnonläheisyys ja Lapin eksoottiset ruokailukokemukset, josta iloksemme saimme huo-mata, että viimeinen on pärjännyt kansainvälisissäkin vertailuissa.
Suomalaisesta ruoasta kirjoitetaan yllättävän vähän. Ruokateollisuudesta kirjoitettiin suhteessa enemmän. Artikkeleissa kuvattiin suomalaista ruokaa erittäin positiivisella tavalla, mutta suurimmassa osassa artikkeleita ei mainittu, mitä suomalainen ruoka oikeastaan on. Ruoista mainittiin eniten marjat, kalat ja äyriäiset sekä kasvisruoat. Suomalaisuus tuli esille monessa artikkelissa. Adjektiiveista esiin nousivat sanat perinteinen, pohjoismainen, skandinaavinen, herkullinen, kausiluonteinen ja tuore. Myös luontoon ja vuodenaikoihin viitattiin useasti. Suomalaista ruokaa myös kritisoitiin, mutta negatiivisia kommentteja ei ollut montaa. Ruokakuvissa oli eniten ravintoloiden ruoka-annoksia. Kalliiksi suomalaista ruokaa ei kuvattu kuin muutamia kertoja. Olimme yllättyneitä siitä, että perinteisistä suomalaisista ruoista, kuten karjalanpaistista tai makaronilaatikosta, ei mainittu artikkeleissa kuin vain kerran.
Artikkeleista tuli esiin suomalaisen ruoan vetovoimatekijät: luonnonmukaisuus ja terveellisyys. Suomalaisen ruoan kehittämisessä tulisi korostaa paikallisuutta ja ruokakokemusten autenttisuutta. Myös yhdessä tehtäviin aktiviteetteihin, kuten ruoanlaittoon pitäisi saada lisää tarjontaa. Kansainvälisen median rooli, sen yhteys markkinointiin ja etenkin sosiaalisen median suosio ovat huimassa kasvussa tällä hetkellä ruokamatkailuun liittyen. Koemme, että isoille ruokatapahtumille, kuten suuren suosin saavuttaneille ravintolapäiville, olisi varmasti kysyntää tulevaisuudessakin. Suomalaisista ruokaelämyksistä taas nousi vahvasti esiin luonnonläheisyys ja Lapin eksoottiset ruokailukokemukset, josta iloksemme saimme huo-mata, että viimeinen on pärjännyt kansainvälisissäkin vertailuissa.