Toiminnanohjausjärjestelmän vasteajat ja tuottavuus
Kinnunen, Juha (2017)
Kinnunen, Juha
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229284
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229284
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin toiminnanohjausjärjestelmiä sekä tietojärjestelmien vasteaikoja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä vasteaikojen merkitykseen tuottavuuden suhteen sekä tutkia tätä konkreettisella esimerkillä erään järjestelmän vasteajoista.
Opinnäytetyö pyrki määrittelemään mitä toiminnanohjausjärjestelmät ovat, miten niitä hyödynnetään ja kuinka ne ovat kehittyneet vuosien saatossa. Tämän jälkeen opinnäytetyössä keskityttiin selvittämään näiden järjestelmien suorituskykyyn vaikuttavat eri osa-alueet, sekä mitä näiden suhteen tulisi teoriassa huomioida. Teoriaan perehtymällä pyrittiin selvittämään kaikkien osa-alueiden parhaat käytännöt ja näiden merkitykset suorituskykyyn.
Empiria-osuudessa muodostettiin näiden pohjalta käsitys siitä, miten toimeksiantajan tietojärjestelmään pystyttäisiin soveltamaan kehitystoimenpiteitä hitaiden vasteaikojen parantamiseksi. Tähän sovellettiin teoriassa esiteltyjä mitoitukseen vaikuttavia tekijöitä sekä parhaita käytäntöjä suorituskyvyn parantamiseen.
Johtopäätökset tehtiin yhteensovittamalla teoria- ja empiriaosuuden havaintoja tapaustutkimuksen vaikutuksista tietojärjestelmän suorituskykyyn. Suorituskykyyn todettiin vaikuttavan aina monta eri osa-tekijää, jotka tulee ongelmatilanteissa aina tapauskohtaisesti arvioida. Tapaustutkimuksen suurista tietomääristä johtuvasta hitaasta vasteajasta taas pääteltiin kehittämisen mahdollisuuksiksi tietomäärän vähentämisen sekä tietokannan uusien ominaisuuksien hyödyntämisen.
Opinnäytetyö pyrki määrittelemään mitä toiminnanohjausjärjestelmät ovat, miten niitä hyödynnetään ja kuinka ne ovat kehittyneet vuosien saatossa. Tämän jälkeen opinnäytetyössä keskityttiin selvittämään näiden järjestelmien suorituskykyyn vaikuttavat eri osa-alueet, sekä mitä näiden suhteen tulisi teoriassa huomioida. Teoriaan perehtymällä pyrittiin selvittämään kaikkien osa-alueiden parhaat käytännöt ja näiden merkitykset suorituskykyyn.
Empiria-osuudessa muodostettiin näiden pohjalta käsitys siitä, miten toimeksiantajan tietojärjestelmään pystyttäisiin soveltamaan kehitystoimenpiteitä hitaiden vasteaikojen parantamiseksi. Tähän sovellettiin teoriassa esiteltyjä mitoitukseen vaikuttavia tekijöitä sekä parhaita käytäntöjä suorituskyvyn parantamiseen.
Johtopäätökset tehtiin yhteensovittamalla teoria- ja empiriaosuuden havaintoja tapaustutkimuksen vaikutuksista tietojärjestelmän suorituskykyyn. Suorituskykyyn todettiin vaikuttavan aina monta eri osa-tekijää, jotka tulee ongelmatilanteissa aina tapauskohtaisesti arvioida. Tapaustutkimuksen suurista tietomääristä johtuvasta hitaasta vasteajasta taas pääteltiin kehittämisen mahdollisuuksiksi tietomäärän vähentämisen sekä tietokannan uusien ominaisuuksien hyödyntämisen.