Kiinteistön kauppa - erityiskysymyksenä hallinnanjakosopimus
Rahikainen, Virpi (2017)
Rahikainen, Virpi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705219209
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705219209
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin kiinteistön kauppaa ja siihen liittyvää hallinnanjakosopimusta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitä ongelmia niiden yhteydessä saattaa esiintyä ja voiko niitä välttää. Kiinteistön kauppa on iso investointi ja jos sitä ei ole toteutettu lainmukaisesti ja selkeästi siitä saattaa seurata yllättäviä ajallisia ja rahallisia kuluja.
Opinnäytetyön teoriaosa käsitteli kiinteistökauppaan ja hallinnanjakosopimuksiin liittyvää lainsäädäntöä. Kiinteistön kauppaan liittyy paljon käsitteitä, joista on hyvä olla tietoinen ja ymmärtää niiden merkitys, jotta lopputulos olisi molempien kaupan osapuolten odotusten mukainen. Teoriaosuudessa käsiteltiin kiinteistönkaupan määrämuotoisuutta, sekä osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia. Näiden lisäksi teoriaa tuki kiinteistökauppaan liittyvät käytännön esimerkit.
Opinnäytetyön ongelma kuului laadulliseen eli kvalitatiivisen tiedonhankinnan piiriin. Käytännön osuudessa käytettiin case-menetelmää. Case-tutkimus on empiirinen tutkimus, joka hyödyntää monipuolisesti hankittua tietoa ja analysoi sitä.
Käytännön osuudessa tutkittiin hallinnanjakosopimuksia. Hallinnanjakosopimuksen avulla kiinteistön yhteisomistajat voivat kirjata keskinäisen sopimuksen siitä, kuinka osapuolet hallitsevat ja käyttävät yhdessä omistamaansa kiinteistöä.
Esimerkkitapauksen kautta pyrittiin löytämään yhdistäviä tekijöitä siitä, onko mahdollisesti jokin erityinen syy aiheuttanut asian riitauttamisen tuomioistuimessa. Uusi maakaari, johon tuli säädös erityisen oikeuden kirjaamiseksi, on suppea ja sen vuoksi riitatilanteissa on tulkinnanvaraisuuksia. Uusi maakaari on myös varsin tuore, vuodelta 1997, minkä vuoksi tuomioistuinten ratkaisuja liittyen hallinnanjakosopimuksiin on vielä varsin vähän.
Tutkitut tapaukset osoittautuivat hyvin erilaisiksi. Jokaisessa oli erilainen pääteema. Lopputuloksena oli kuitenkin, että lähes kaikkiin opinnäytetyössä läpikäytyihin oikeustapauksiin liittyi puutteellisia sopimusehtoja. Puutteita oli joko kauppakirjassa tai hallinnanjakosopimuksessa. Huolellisesti laaditut ja kirjatut sopimukset olisivat edesauttaneet kiinteistökaupan onnistumista ja välttämään tulkinnanvaraisuudet sekä tulevat riitatilanteet.
Opinnäytetyön teoriaosa käsitteli kiinteistökauppaan ja hallinnanjakosopimuksiin liittyvää lainsäädäntöä. Kiinteistön kauppaan liittyy paljon käsitteitä, joista on hyvä olla tietoinen ja ymmärtää niiden merkitys, jotta lopputulos olisi molempien kaupan osapuolten odotusten mukainen. Teoriaosuudessa käsiteltiin kiinteistönkaupan määrämuotoisuutta, sekä osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia. Näiden lisäksi teoriaa tuki kiinteistökauppaan liittyvät käytännön esimerkit.
Opinnäytetyön ongelma kuului laadulliseen eli kvalitatiivisen tiedonhankinnan piiriin. Käytännön osuudessa käytettiin case-menetelmää. Case-tutkimus on empiirinen tutkimus, joka hyödyntää monipuolisesti hankittua tietoa ja analysoi sitä.
Käytännön osuudessa tutkittiin hallinnanjakosopimuksia. Hallinnanjakosopimuksen avulla kiinteistön yhteisomistajat voivat kirjata keskinäisen sopimuksen siitä, kuinka osapuolet hallitsevat ja käyttävät yhdessä omistamaansa kiinteistöä.
Esimerkkitapauksen kautta pyrittiin löytämään yhdistäviä tekijöitä siitä, onko mahdollisesti jokin erityinen syy aiheuttanut asian riitauttamisen tuomioistuimessa. Uusi maakaari, johon tuli säädös erityisen oikeuden kirjaamiseksi, on suppea ja sen vuoksi riitatilanteissa on tulkinnanvaraisuuksia. Uusi maakaari on myös varsin tuore, vuodelta 1997, minkä vuoksi tuomioistuinten ratkaisuja liittyen hallinnanjakosopimuksiin on vielä varsin vähän.
Tutkitut tapaukset osoittautuivat hyvin erilaisiksi. Jokaisessa oli erilainen pääteema. Lopputuloksena oli kuitenkin, että lähes kaikkiin opinnäytetyössä läpikäytyihin oikeustapauksiin liittyi puutteellisia sopimusehtoja. Puutteita oli joko kauppakirjassa tai hallinnanjakosopimuksessa. Huolellisesti laaditut ja kirjatut sopimukset olisivat edesauttaneet kiinteistökaupan onnistumista ja välttämään tulkinnanvaraisuudet sekä tulevat riitatilanteet.