Henkilöstötutkimuksella mitattavan esimiestyön parhaat käytännöt ja kehittämiskohteet
Paavilainen, Linda-Aliisa (2017)
Paavilainen, Linda-Aliisa
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705127955
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705127955
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten esimiehet voisivat toteuttaa henkilöstötutkimuksella mitattavia esimiestyön teemoja monipuolisemmin työssään. Opinnäytetyössä näitä teemoja käsiteltiin parhaita käytäntöjä ja kehittämistarpeita kartoittaen. Tutkimustulosten oli tarkoitus antaa henkilöstötutkimuksen tulosten hyödyntämiseen ja esimiestyön kehittämiseen liittyvää tietoa toimeksiantajalle mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen esiaineisto muodostui aiemmasta tutkimuksesta ja teemahaastattelun avulla kerätystä materiaalista. Varsinainen aineistonkeruu toteutettiin kyselytutkimuksena. Kysely lähetettiin linkkinä sähköpostitse 36 esimiehelle ja vastausaikaa oli 3.–18.11.2016. Kyselyyn saatiin 17 vastausta ja vastausprosentti oli 47 %. Kyselylomake sisälsi pääosin avoimia kysymyksiä ja vastauksista laadittiin kirjalliset yhteenvedot. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin henkilöstötutkimusta ja henkilöstötutkimuksella mitattavia esimiestyön teemoja.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että esimiehillä oli useita keinoja toteuttaa tutkittavia esimiestyön teemoja. Haastavimpina ja eniten lisätukea kaipaavina esimiestyön teemoina pidettiin omien kehittämiskohtien seurantaa ja kehittämistä sekä rohkeutta tarttua ongelmiin. Tukikeinoista toivotuimpia olivat esimiehen ja työtovereiden tuki.
Tutkimuksen avulla saatiin tietoa esimiesten tavoista toteuttaa henkilöstötutkimuksella mitattavia esimiestyön teemoja jokapäiväisessä työssään. Myös kehittämistarpeet ja toivotut kehittämistavat nousivat esiin tutkimuksessa. Jatkotutkimus tästä aiheesta voitaisiin tehdä syventymällä aiheeseen lisää tai kohdentamalla tutkimus muihin henkilöstötutkimuksella mitattaviin aihealueisiin ja niiden edistämiseen esimiestyössä. Tulevaisuudessa aihetta voitaisiin tutkia myös työntekijöiden näkökulmasta katsottuna.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen esiaineisto muodostui aiemmasta tutkimuksesta ja teemahaastattelun avulla kerätystä materiaalista. Varsinainen aineistonkeruu toteutettiin kyselytutkimuksena. Kysely lähetettiin linkkinä sähköpostitse 36 esimiehelle ja vastausaikaa oli 3.–18.11.2016. Kyselyyn saatiin 17 vastausta ja vastausprosentti oli 47 %. Kyselylomake sisälsi pääosin avoimia kysymyksiä ja vastauksista laadittiin kirjalliset yhteenvedot. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin henkilöstötutkimusta ja henkilöstötutkimuksella mitattavia esimiestyön teemoja.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että esimiehillä oli useita keinoja toteuttaa tutkittavia esimiestyön teemoja. Haastavimpina ja eniten lisätukea kaipaavina esimiestyön teemoina pidettiin omien kehittämiskohtien seurantaa ja kehittämistä sekä rohkeutta tarttua ongelmiin. Tukikeinoista toivotuimpia olivat esimiehen ja työtovereiden tuki.
Tutkimuksen avulla saatiin tietoa esimiesten tavoista toteuttaa henkilöstötutkimuksella mitattavia esimiestyön teemoja jokapäiväisessä työssään. Myös kehittämistarpeet ja toivotut kehittämistavat nousivat esiin tutkimuksessa. Jatkotutkimus tästä aiheesta voitaisiin tehdä syventymällä aiheeseen lisää tai kohdentamalla tutkimus muihin henkilöstötutkimuksella mitattaviin aihealueisiin ja niiden edistämiseen esimiestyössä. Tulevaisuudessa aihetta voitaisiin tutkia myös työntekijöiden näkökulmasta katsottuna.