Lihasaktivaation mittaaminen langattomalla EMG-laitteella : naisten koripallomaajoukkuepelaajien vammahistorian yhteys lihasaktivaatioon
Hannonen, Linda; Hakala, Taru (2017)
Hannonen, Linda
Hakala, Taru
Lahden ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117608
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117608
Tiivistelmä
Koripallo on nopeatempoinen ja fyysisesti vaativa laji. Otteluissa pelaajille tulee räjähtäviä suunnanmuutoksia ja kontaktitilanteita kamppailtaessa pallosta. Opinnäytetyön aiheena oli tutkia koripallon naisten maajoukkuepelaajien m. gluteus mediuksen ja m. tensor fascia lataen lihasakti-vaatiota langattomalla EMG-laitteella.
Työn tavoitteena oli tutkia pelaajan alaraajavammojen yhteyttä lihasten aktivaatioon ja selvittää, mikä liike aktivoi parhaiten m. gluteus mediusta. Toimeksiantajina olivat Suomen Koripalloliitto ja suomalainen Fibrux Oy, joka on kehittänyt langattoman pintaelektrodi elektromyografia laitteen. Liikesuorituksen tuloksia voi seurata reaaliaikaisesti harjoituksen aikana mobiilisovelluksesta.
Opinnäytetyö oli empiirinen eli havainnoiva. Tutkimustapa oli määrällinen, jossa oli laadullisen tutkimuksen piirteitä. Kohdejoukosta valittiin otos pelaajia (n=6), joilla oli joukkueesta eniten alaraajavammahistoriaa. M. gluteus mediusta ja m. tensor fasciae lataeta aktivoivat liikkeet mitattiin kylkimakuulla ja pystyasennossa.
Tutkimuksen mittaustuloksissa oli nähtävissä dominantin ja nondominantin alaraajojen puolierot lihasaktivaatiossa. Tutkittavilla pelaajilla oli eri määrä alaraajavammoja. Pelaajat, joilla oli suurempi määrä vammoja, lihas-aktivaatiotehossa näkyi suurempia vaihteluja ja aktivaatiopiikkejä. Pelaajilla, joilla oli vähemmän alaraajavammoja, aktivaatiotehot olivat pienempiä ja keskihajonta matalampi. Tutkimustuloksissa jokaisella pelaajalla kylkimakuulla mitattu lonkkanivelen ääriekstensio ja pystyasennossa mitattu lonkkanivelen lateraalirotaatiokulma aktivoi parhaiten m. gluteus medius -lihasta.
Työn tavoitteena oli tutkia pelaajan alaraajavammojen yhteyttä lihasten aktivaatioon ja selvittää, mikä liike aktivoi parhaiten m. gluteus mediusta. Toimeksiantajina olivat Suomen Koripalloliitto ja suomalainen Fibrux Oy, joka on kehittänyt langattoman pintaelektrodi elektromyografia laitteen. Liikesuorituksen tuloksia voi seurata reaaliaikaisesti harjoituksen aikana mobiilisovelluksesta.
Opinnäytetyö oli empiirinen eli havainnoiva. Tutkimustapa oli määrällinen, jossa oli laadullisen tutkimuksen piirteitä. Kohdejoukosta valittiin otos pelaajia (n=6), joilla oli joukkueesta eniten alaraajavammahistoriaa. M. gluteus mediusta ja m. tensor fasciae lataeta aktivoivat liikkeet mitattiin kylkimakuulla ja pystyasennossa.
Tutkimuksen mittaustuloksissa oli nähtävissä dominantin ja nondominantin alaraajojen puolierot lihasaktivaatiossa. Tutkittavilla pelaajilla oli eri määrä alaraajavammoja. Pelaajat, joilla oli suurempi määrä vammoja, lihas-aktivaatiotehossa näkyi suurempia vaihteluja ja aktivaatiopiikkejä. Pelaajilla, joilla oli vähemmän alaraajavammoja, aktivaatiotehot olivat pienempiä ja keskihajonta matalampi. Tutkimustuloksissa jokaisella pelaajalla kylkimakuulla mitattu lonkkanivelen ääriekstensio ja pystyasennossa mitattu lonkkanivelen lateraalirotaatiokulma aktivoi parhaiten m. gluteus medius -lihasta.