”Siitä tuli sellainen pieni aikuistumisen tunne, että pystyy toimimaan myös itsenäisesti” : Etsivän nuorisotyön vaikutukset ohjaukseen osallistuneiden espoolaisten nuorten kokemina
Kyriopoulos, Sanna (2017)
Kyriopoulos, Sanna
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705076722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705076722
Tiivistelmä
Etsivässä nuorisotyössä kerätään paljon tärkeää tietoa siitä, miten nuorten kanssa on työskennelty ja mihin he sijoittuvat ohjauksen myötä. Opinnäytetyötäni varten haastattelin kahdeksan espoolaista nuorta, jotka olivat haastatteluihin valitsemishetkellä Omnian etsivän nuorisotyön aktiivisessa ohjauksessa. Tutkimuskysymykseni oli: Kokevatko Omnian etsivän nuorisotyön ohjaukseen osallistuvat nuoret ohjauksen vaikuttaneen heidän elämäänsä? Opinnäytetyön tilaajana toimi työnantajani koulutuskuntayhtymä Omnian etsivä nuorisotyö, joka toimii Espoon, Kauniaisen ja Kirkkonummen alueella.
Tavoitteenani oli tuoda esiin nuorten henkilökohtaisia kokemuksia työmuodon tärkeydestä heille haastavien tilanteiden tukena ja lisätä tietoisuutta etsivän nuorisotyön laaja-alaisesta ja vaativasta ohjausprosessista.
Omnian etsivän nuorisotyön työmuotoja on mahdollisuus kehittää haastatteluiden pohjalta ja erityisesti muutkin, suuremmissa kaupungeissa työskentelevät, etsivät voivat peilata omia työskentelytapojaan nuorten vastausten pohjalta. Etsivässä työssä tulee pohtia ohjauksen luonnetta ja työskentelymuotoja, jotta voidaan saavuttaa nuoren sosiaalisen vahvistumisen kokemus. Nuoren toiveena voi olla hyvin nopea asioiden selvittäminen, mutta ohjattavien vähäisten voimavarojen vuoksi voidaan päätyä kierteeseen, jossa aloitettu toimenpide keskeytyy jälleen ennenaikaisesti. Tämä aiheuttaa pettymyksen ja epäonnistumisen kokemuksen, mikä voidaan yrittää välttää oikea-aikaisella ohjauksella.
Toteutin yksilöhaastattelut marraskuun 2016 ja tammikuun 2017 välisenä aikana. Tutkimusmenetelmäni oli teemahaastattelun ja puolistrukturoidun haastattelun välimuoto, eli käytin valmiiksi muotoiltuja kysymyksiä, joita muokkasin kunkin haastattelutilanteen mukaan. Keskustelua avaavana menetelmänä käytin Ammatinvalinta.fi-tunnekortteja sekä Pesäpuu ry:n Mun stoori -kortteja.
Haastatteluissa kävi ilmi, että nuoret arvostivat ennen kaikkea sitä, miten heidät oli kohdattu, sekä etsivien tietämystä alueellisista palveluista, yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja saamaansa apua asioiden selvittämiseen. Nuorten mukaan etsivät välittivät heistä aidosti ja valoivat uskoa itsenäiseen toimintaan. Työskentelyn toimivuuden kannalta oli tärkeää, että keskinäinen luottamus saavutettiin ja se vaati ammattitaitoisen ohjauksen lisäksi aikaa. Ohjaajan tulee olla tietoinen omista ennakko-oletuksistaan ja etiikastaan, jotta jokainen nuori voidaan kohdata tämän omien arvojensa ja toiveidensa kautta. Ohjausta tarjoavat eivät määritä nuorten polkuja, vaan he itse.
Jatkotutkimuskysymyksenä suosittelen tarkastelemaan, mitä kuuluu jo ohjauksensa päättäneille nuorille, jotka ovat sijoittuneet johonkin toimintaan. Oliko etsivän nuorisotyön ohjaus onnistunutta ja auttoiko se heitä aktiiviseen toimijuuteen?
Tavoitteenani oli tuoda esiin nuorten henkilökohtaisia kokemuksia työmuodon tärkeydestä heille haastavien tilanteiden tukena ja lisätä tietoisuutta etsivän nuorisotyön laaja-alaisesta ja vaativasta ohjausprosessista.
Omnian etsivän nuorisotyön työmuotoja on mahdollisuus kehittää haastatteluiden pohjalta ja erityisesti muutkin, suuremmissa kaupungeissa työskentelevät, etsivät voivat peilata omia työskentelytapojaan nuorten vastausten pohjalta. Etsivässä työssä tulee pohtia ohjauksen luonnetta ja työskentelymuotoja, jotta voidaan saavuttaa nuoren sosiaalisen vahvistumisen kokemus. Nuoren toiveena voi olla hyvin nopea asioiden selvittäminen, mutta ohjattavien vähäisten voimavarojen vuoksi voidaan päätyä kierteeseen, jossa aloitettu toimenpide keskeytyy jälleen ennenaikaisesti. Tämä aiheuttaa pettymyksen ja epäonnistumisen kokemuksen, mikä voidaan yrittää välttää oikea-aikaisella ohjauksella.
Toteutin yksilöhaastattelut marraskuun 2016 ja tammikuun 2017 välisenä aikana. Tutkimusmenetelmäni oli teemahaastattelun ja puolistrukturoidun haastattelun välimuoto, eli käytin valmiiksi muotoiltuja kysymyksiä, joita muokkasin kunkin haastattelutilanteen mukaan. Keskustelua avaavana menetelmänä käytin Ammatinvalinta.fi-tunnekortteja sekä Pesäpuu ry:n Mun stoori -kortteja.
Haastatteluissa kävi ilmi, että nuoret arvostivat ennen kaikkea sitä, miten heidät oli kohdattu, sekä etsivien tietämystä alueellisista palveluista, yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja saamaansa apua asioiden selvittämiseen. Nuorten mukaan etsivät välittivät heistä aidosti ja valoivat uskoa itsenäiseen toimintaan. Työskentelyn toimivuuden kannalta oli tärkeää, että keskinäinen luottamus saavutettiin ja se vaati ammattitaitoisen ohjauksen lisäksi aikaa. Ohjaajan tulee olla tietoinen omista ennakko-oletuksistaan ja etiikastaan, jotta jokainen nuori voidaan kohdata tämän omien arvojensa ja toiveidensa kautta. Ohjausta tarjoavat eivät määritä nuorten polkuja, vaan he itse.
Jatkotutkimuskysymyksenä suosittelen tarkastelemaan, mitä kuuluu jo ohjauksensa päättäneille nuorille, jotka ovat sijoittuneet johonkin toimintaan. Oliko etsivän nuorisotyön ohjaus onnistunutta ja auttoiko se heitä aktiiviseen toimijuuteen?