Vaitiolovelvollisuus tulkin näkökulmasta
Helttula, Eveliina; Luhtala, Jenni (2017)
Helttula, Eveliina
Luhtala, Jenni
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704275575
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704275575
Tiivistelmä
Helttula, Eveliina & Luhtala, Jenni. Vaitiolovelvollisuus tulkin näkökulmasta. Kevät 2017, 48 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, Tulkki (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten viittomakielen ja puhevammaisten tulkit kokivat vaitiolovelvollisuuden työssään. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten tulkit suhtautuvat vaitiolovelvollisuuteen ja kuinka lähipiirin suhtautuminen vaitiolovelvollisuuteen vaikuttaa tulkkiin ja tämän työhön. Tällä hetkellä vaitiolovelvollisuudesta keskustelu koetaan tulkkien kesken eräänlaisena tabuna, ja asiaan on toivottu muutosta.
Aineiston keruumenetelmänä käytettiin sähköisesti toteutettua Webropol-kyselyä. Kysely lähetettiin sähköpostitse Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n ja Suomen Puhevammaisten Tulkit ry:n postituslistojen tulkeille sekä 20:lle satunnaisella otannalla valitulle tulkkausalan yritykselle. Kyselyä jaettiin myös Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n Facebook-sivuilla. Vastauksia saatiin yhteensä 105. Vastanneista 92 oli viittomakielen tulkkeja, 6 puhevammaisten tulkkeja ja 7 sekä viittomakielen että puhevammaisten tulkkina työskenteleviä tulkkeja.
Tutkimuksesta selvisi, että tulkeilla oli pääosin yhtenäinen linja vastausten suhteen joitakin eroavaisuuksia lukuun ottamatta. Eroavaisuuksia löytyi esimerkiksi siitä, millaisia tulkkaustilanteeseen liittyviä asioita jaettiin lähipiirin ja kollegoiden kanssa. Lopussa vertailtiin 0–2 vuotta ja yli 10 vuotta työskennelleiden tulkkien vastauksia keskenään ja todettiin, ettei koulutustaustalla tai työskentelyajalla ollut merkittävää vaikutusta tutkimustuloksiin.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, Tulkki (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten viittomakielen ja puhevammaisten tulkit kokivat vaitiolovelvollisuuden työssään. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten tulkit suhtautuvat vaitiolovelvollisuuteen ja kuinka lähipiirin suhtautuminen vaitiolovelvollisuuteen vaikuttaa tulkkiin ja tämän työhön. Tällä hetkellä vaitiolovelvollisuudesta keskustelu koetaan tulkkien kesken eräänlaisena tabuna, ja asiaan on toivottu muutosta.
Aineiston keruumenetelmänä käytettiin sähköisesti toteutettua Webropol-kyselyä. Kysely lähetettiin sähköpostitse Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n ja Suomen Puhevammaisten Tulkit ry:n postituslistojen tulkeille sekä 20:lle satunnaisella otannalla valitulle tulkkausalan yritykselle. Kyselyä jaettiin myös Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n Facebook-sivuilla. Vastauksia saatiin yhteensä 105. Vastanneista 92 oli viittomakielen tulkkeja, 6 puhevammaisten tulkkeja ja 7 sekä viittomakielen että puhevammaisten tulkkina työskenteleviä tulkkeja.
Tutkimuksesta selvisi, että tulkeilla oli pääosin yhtenäinen linja vastausten suhteen joitakin eroavaisuuksia lukuun ottamatta. Eroavaisuuksia löytyi esimerkiksi siitä, millaisia tulkkaustilanteeseen liittyviä asioita jaettiin lähipiirin ja kollegoiden kanssa. Lopussa vertailtiin 0–2 vuotta ja yli 10 vuotta työskennelleiden tulkkien vastauksia keskenään ja todettiin, ettei koulutustaustalla tai työskentelyajalla ollut merkittävää vaikutusta tutkimustuloksiin.