Palkanlaskijoiden työhyvinvointi yrityksessä X
Gallenius , Kaarina (2017)
Gallenius , Kaarina
Centria-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704225133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704225133
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Yritys X:n palkanlaskijoiden työhyvinvointia. Tutkimuksen avulla pyritään esittämään kehitysehdotuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin työhyvinvoinnin kannalta keskeisiä asioita, kuten työlainsäädäntöä, työhyvinvoinnin käsitteitä ja merkitystä sekä erilaisia työhyvinvointimalleja. Erityisesti syvennyttiin Päivi Rauramon Työhyvinvoinnin portaat -malliin, joka pohjautuu Maslowin tarvehierarkiaan. Empiirinen tutkimus toteutettiin kyseisen teorian pohjalta. Empiirinen tutkimus tehtiin Webropol-ohjelmalla, kvantitatiivisena tutkimuksena. Sähköinen työhyvinvointikysely lähetettiin yrityksen kaikille palkanlaskijoille, lukuun ottamatta heidän lähiesimiehiään. Vastausprosentti oli 100. Tämä osoittaa, että palkanlaskijat haluavat kehittää ja olla vaikuttamassa omaan, sekä työyhteisön työhyvinvointiin.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että palkanlaskijoiden työhyvinvoinnin nykytila on hyvä. Kyselyssä tuli ilmi kuitenkin asioita, joihin tulisi kiinnittää tulevaisuudessa huomiota. Positiivisina asioina esille nousivat työyhteisön yhteishenki, mukavat työkaverit, sitoutuminen työhön, työn monipuolisuus sekä osaamisen kehittäminen. Työyhteisön kannalta selvästi negatiivisina asioina koettiin kiire ja työajan riittämättömyys työtehtävien hoitamiseen, sekä uusien asioiden opettelemiseen.
Työhyvinvointikyselyssä esille tulleisiin epäkohtiin tulee tulevaisuudessa kiinnittää huomiota ja ylläpitää myös hyväksi koettuja osa-alueita. Työhyvinvointi on organisaation yhteinen asia, niinpä työhyvinvoinnin kehitykseen pystyy vaikuttamaan jokainen palkanlaskija, lähiesimies, päällikkö ja koko organi-saatio.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin työhyvinvoinnin kannalta keskeisiä asioita, kuten työlainsäädäntöä, työhyvinvoinnin käsitteitä ja merkitystä sekä erilaisia työhyvinvointimalleja. Erityisesti syvennyttiin Päivi Rauramon Työhyvinvoinnin portaat -malliin, joka pohjautuu Maslowin tarvehierarkiaan. Empiirinen tutkimus toteutettiin kyseisen teorian pohjalta. Empiirinen tutkimus tehtiin Webropol-ohjelmalla, kvantitatiivisena tutkimuksena. Sähköinen työhyvinvointikysely lähetettiin yrityksen kaikille palkanlaskijoille, lukuun ottamatta heidän lähiesimiehiään. Vastausprosentti oli 100. Tämä osoittaa, että palkanlaskijat haluavat kehittää ja olla vaikuttamassa omaan, sekä työyhteisön työhyvinvointiin.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että palkanlaskijoiden työhyvinvoinnin nykytila on hyvä. Kyselyssä tuli ilmi kuitenkin asioita, joihin tulisi kiinnittää tulevaisuudessa huomiota. Positiivisina asioina esille nousivat työyhteisön yhteishenki, mukavat työkaverit, sitoutuminen työhön, työn monipuolisuus sekä osaamisen kehittäminen. Työyhteisön kannalta selvästi negatiivisina asioina koettiin kiire ja työajan riittämättömyys työtehtävien hoitamiseen, sekä uusien asioiden opettelemiseen.
Työhyvinvointikyselyssä esille tulleisiin epäkohtiin tulee tulevaisuudessa kiinnittää huomiota ja ylläpitää myös hyväksi koettuja osa-alueita. Työhyvinvointi on organisaation yhteinen asia, niinpä työhyvinvoinnin kehitykseen pystyy vaikuttamaan jokainen palkanlaskija, lähiesimies, päällikkö ja koko organi-saatio.