5S-menetelmän soveltaminen koneosastolle
Jokelainen, Jere (2017)
Jokelainen, Jere
Lahden ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704205032
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704205032
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee 5S-menetelmän soveltamista Orima-Tuote Oy:n koneosastolle. 5S-menetelmä on tärkeä Lean- ja Toyotan tuotantojärjestelmien kehitystyökalu.Työn tarkoitus oli tehostaa koneosaston toimintaa organisoimalla työpisteitä ja työympäristöä uudelleen sekä tehdä menetelmästä osa päivittäistä toimintaa. Koneosastosta tehtiin malliympäristö, joka voitaisiin kopioida muille osastoille.
Työn toteutus alkoi tutustumalla Toyotan tuotantojärjestelmään, johon lean-ajattelu perustuu. Toyotan tuotantojärjestelmästä esitellään 5S-menetelmä ja jatkuva parantaminen, jotka ovat opinnäytetyön toteuttamisen kannalta keskeisimpiä asioita.
5S-menetelmän käyttöönotto koneosastolla aloitettiin keskustelemalla työntekijöiden kanssa ja havainnoimalla ongelmakohtia sekä perehdyttämällä työntekijät. Tämän jälkeen työssä toteutettiin 5S:n vaiheet.
Työn tuloksena koneosaston toimintaa saatiin organisoitua. Ylimääräistä tavaraa poistettiin tuotantotiloista, mikä paransi lattiapinta-alan käyttöä ja lisäsi viihtyvyyttä. Työpisteiltä poistettiin ylimääräiset esineet ja työkaluille löydettiin paikat.
Yhteenvedossa pohditaan menetelmän ylläpitoon liittyviä haasteita, joita ovat asennemuutos sekä yhteisten sääntöjen noudattaminen. Tulevia kehityskohteita ovat jatkuvan parantamisen mukainen aloitetoiminta ja juurisyyn etsiminen työvirheissä.
Työn toteutus alkoi tutustumalla Toyotan tuotantojärjestelmään, johon lean-ajattelu perustuu. Toyotan tuotantojärjestelmästä esitellään 5S-menetelmä ja jatkuva parantaminen, jotka ovat opinnäytetyön toteuttamisen kannalta keskeisimpiä asioita.
5S-menetelmän käyttöönotto koneosastolla aloitettiin keskustelemalla työntekijöiden kanssa ja havainnoimalla ongelmakohtia sekä perehdyttämällä työntekijät. Tämän jälkeen työssä toteutettiin 5S:n vaiheet.
Työn tuloksena koneosaston toimintaa saatiin organisoitua. Ylimääräistä tavaraa poistettiin tuotantotiloista, mikä paransi lattiapinta-alan käyttöä ja lisäsi viihtyvyyttä. Työpisteiltä poistettiin ylimääräiset esineet ja työkaluille löydettiin paikat.
Yhteenvedossa pohditaan menetelmän ylläpitoon liittyviä haasteita, joita ovat asennemuutos sekä yhteisten sääntöjen noudattaminen. Tulevia kehityskohteita ovat jatkuvan parantamisen mukainen aloitetoiminta ja juurisyyn etsiminen työvirheissä.