Evaluating and measuring the adequacy of a programming job applicant : Using code tests as a method of evaluation
Jokela, Juho (2017)
Jokela, Juho
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704205029
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704205029
Tiivistelmä
Ohjelmointitestejä hyödynnetään nykyään laajalti osana rekrytointiprosessia, koska niiden avulla pystytään arvioimaan hakijan konkreettista ohjelmointitaitoa tarkemmin kuin millään muulla menetelmällä. Insinöörityön tarkoitus oli selvittää, kuinka ohjelmointitestien kysymykset tulisi rakentaa. Lisäksi työssä tutkittiin ohjelmointitestien toimivuutta arviointimenetelmänä, niin yksittäisissä hauissa kuin osana Coding Factory 2017 -rekrytointitapahtumaan hakeneiden arviointiprosessia. Työssä pyrittiin selkeyttämään kysymysten oikeanlainen rakenne, jotta saatua tietoa voitaisiin hyödyntää sekä asiakasyrityksen tulevaisuuden tapahtumissa että rekrytoijien apuvälineenä teknisten haastattelujen kehittämisessä. Ohjelmointitestien yleinen arviointi havainnollistaa niiden mahdollisen potentiaalin ja oikean käyttöyhteyden.
Insinöörityö toteutettiin asiakasyrityksen tiloissa, ja pääasialliset työkalut olivat Microsoftin Word- ja Excel-sovellukset. Näillä sovelluksilla jaoteltiin kysymykset kategorioihinsa ja arvioitiin ohjelmointitestien hyöty hakijoiden karsintamenetelmänä tapahtumissa.
Työssä vertailtiin olemassa olevien alustojen tarjoamien ohjelmointitestien kysymyksiä toisiinsa hyödyntäen opettajien käyttämää CRESST-menetelmää. Sen tulosten pohjalta kartoitettiin, kuinka toimivat kysymykset tulisi rakentaa ja mitä asioita on huomioitava. Muita hyödynnettyjä materiaaleja olivat edellä mainitun tapahtuman ja sen edeltäjän dokumentaatiot sekä tapahtumaan osallistuneen hakijan haastattelu, joista laadittiin SWOT-analyysi yleisten hyötyjen arvioimiseen. Tämän menetelmän tulosten perusteella voidaan todeta, että ohjelmointitestit ovat muun muassa arvokas lisätyökalu rekrytoijille, mutta työläitä niiden suunnittelijoille ja kehittäjille.
Tutkimuksen lopputuote on tämä opinnäytetyö. Sen avulla ohjelmointitesteistä pystytään luomaan laadukkaampia. Tutkimus myös ohjeistaa rekrytoivia yrityksiä siitä, milloin ohjelmointitestejä tulisi käyttää osana rekrytointiprosessia. Ohjelmointitestien hyöty kasvaa suhteessa hakijoiden määrään: isojen henkilömäärien arviointi ilman automatisoituja menetelmiä on työlästä, ja tähän ongelmaan ohjelmointitestit tarjoavat ratkaisun.
Insinöörityö toteutettiin asiakasyrityksen tiloissa, ja pääasialliset työkalut olivat Microsoftin Word- ja Excel-sovellukset. Näillä sovelluksilla jaoteltiin kysymykset kategorioihinsa ja arvioitiin ohjelmointitestien hyöty hakijoiden karsintamenetelmänä tapahtumissa.
Työssä vertailtiin olemassa olevien alustojen tarjoamien ohjelmointitestien kysymyksiä toisiinsa hyödyntäen opettajien käyttämää CRESST-menetelmää. Sen tulosten pohjalta kartoitettiin, kuinka toimivat kysymykset tulisi rakentaa ja mitä asioita on huomioitava. Muita hyödynnettyjä materiaaleja olivat edellä mainitun tapahtuman ja sen edeltäjän dokumentaatiot sekä tapahtumaan osallistuneen hakijan haastattelu, joista laadittiin SWOT-analyysi yleisten hyötyjen arvioimiseen. Tämän menetelmän tulosten perusteella voidaan todeta, että ohjelmointitestit ovat muun muassa arvokas lisätyökalu rekrytoijille, mutta työläitä niiden suunnittelijoille ja kehittäjille.
Tutkimuksen lopputuote on tämä opinnäytetyö. Sen avulla ohjelmointitesteistä pystytään luomaan laadukkaampia. Tutkimus myös ohjeistaa rekrytoivia yrityksiä siitä, milloin ohjelmointitestejä tulisi käyttää osana rekrytointiprosessia. Ohjelmointitestien hyöty kasvaa suhteessa hakijoiden määrään: isojen henkilömäärien arviointi ilman automatisoituja menetelmiä on työlästä, ja tähän ongelmaan ohjelmointitestit tarjoavat ratkaisun.