ELINTAVAT PUNTARISSA - ÄIDIN JA VAUVAN PARHAAKSI : Raskausdiabeetikoiden saama elintapaohjaus ja toteutuneet elintapamuutokset raskauden aikana ja sen jälkeen
Möttönen, Pia (2017)
Möttönen, Pia
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703293852
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703293852
Tiivistelmä
Yhä useammalla raskaana olevalla naisella todetaan raskausdiabetes. Tällä on merkittävä vaikutus myös äidin myöhempään terveyteen. On todettu, että raskausdiabeetikkoäidin riski sairastua kakkostyypin diabetekseen myöhemmin elämässään on huomattava. Niin raskausdiabeteksessa kuin kakkostyypin diabeteksessakin elintavat ovat keskeisessä asemassa sairauden hoidossa. Onkin tärkeää kiinnittää huomiota annettuun elintapaohjaukseen, jotta raskaudenaikaiset elintapamuutokset olisivat pysyviä ja näin ollen ehkäisisivät myös sairastumista 2. tyypin diabetekseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla millaista elintapaohjausta raskausdiabetesta sairastaneet ovat saaneet, millaisia elintapamuutoksia nämä naiset ovat tehneet raskauden aikana ja sen jälkeen sekä mitä vaikuttavia tekijöitä siihen on liittynyt.
Tutkimuksessa on haastateltu raskausdiabetesta sairastaneita äitejä, joiden synnytyksestä on kulunut puolesta vuodesta yhteen vuoteen. Aineisto kerättiin teemahaastattelua käyttäen. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla ja tuloksena aineistosta muodostui kolme yhdistävää luokkaa: Kokemukset elintapaohjauksesta, elintapamuutoksen toteutuminen raskausaikana ja elintapamuutoksen toteutuminen raskauden jälkeen.
Tulosten perusteella haastateltavat olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa elintapaohjaukseen. Annettua elintapaohjausta ja sen laadukkuutta arvioidessa on huomioitava myös se, että raskausdiabetes ilmenee eri tavalla jokaisella äidillä. Kaikki haastateltavat onnistuivat elintapa-muutoksessa raskausaikana, mutta raskauden jälkeinen aika elintapamuutosten osalta koettiin haasteena. Tuloksissa on myös eritelty yhdistäviin luokkiin liittyvät elintapamuutosta edistävät tai haittaavat tekijät, joilla on iso merkitys tuloksia tarkasteltaessa.
Tuloksista on hyötyä terveydenhuollon ammattihenkilöstölle, jotka ohjaavat raskaus¬diabeetikko-äitejä. Tuloksia voidaan hyödyntää myös muuta ohjausta annettaessa, koska tuloksiin sisältyy myös paljon haastateltavien kokemuksia saadusta kohtelusta, heidän mielipiteidensä huomioi-misesta ja kohtelusta yksilönä. On tärkeää löytää keino, jolla raskausdiabetesta sairastaneita äitejä voidaan tukea elintapamuutoksessa kokonaisvaltaisemmin myös raskauden jälkeen. Hoidon jatkuvuuden varmistaminen olisi ensiarvoisen tärkeää kakkostyypin diabeteksen sairastumisriskiä ajatellen.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla millaista elintapaohjausta raskausdiabetesta sairastaneet ovat saaneet, millaisia elintapamuutoksia nämä naiset ovat tehneet raskauden aikana ja sen jälkeen sekä mitä vaikuttavia tekijöitä siihen on liittynyt.
Tutkimuksessa on haastateltu raskausdiabetesta sairastaneita äitejä, joiden synnytyksestä on kulunut puolesta vuodesta yhteen vuoteen. Aineisto kerättiin teemahaastattelua käyttäen. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla ja tuloksena aineistosta muodostui kolme yhdistävää luokkaa: Kokemukset elintapaohjauksesta, elintapamuutoksen toteutuminen raskausaikana ja elintapamuutoksen toteutuminen raskauden jälkeen.
Tulosten perusteella haastateltavat olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa elintapaohjaukseen. Annettua elintapaohjausta ja sen laadukkuutta arvioidessa on huomioitava myös se, että raskausdiabetes ilmenee eri tavalla jokaisella äidillä. Kaikki haastateltavat onnistuivat elintapa-muutoksessa raskausaikana, mutta raskauden jälkeinen aika elintapamuutosten osalta koettiin haasteena. Tuloksissa on myös eritelty yhdistäviin luokkiin liittyvät elintapamuutosta edistävät tai haittaavat tekijät, joilla on iso merkitys tuloksia tarkasteltaessa.
Tuloksista on hyötyä terveydenhuollon ammattihenkilöstölle, jotka ohjaavat raskaus¬diabeetikko-äitejä. Tuloksia voidaan hyödyntää myös muuta ohjausta annettaessa, koska tuloksiin sisältyy myös paljon haastateltavien kokemuksia saadusta kohtelusta, heidän mielipiteidensä huomioi-misesta ja kohtelusta yksilönä. On tärkeää löytää keino, jolla raskausdiabetesta sairastaneita äitejä voidaan tukea elintapamuutoksessa kokonaisvaltaisemmin myös raskauden jälkeen. Hoidon jatkuvuuden varmistaminen olisi ensiarvoisen tärkeää kakkostyypin diabeteksen sairastumisriskiä ajatellen.