Tiedonkulku HUS Lohjan sairaalan dialyysiyksikön ja yhteistyökumppaneiden välillä
Kerttula, Ilona (2017)
Kerttula, Ilona
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702072141
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702072141
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Lohjan sairaalan dialyysiyksikön henkilökunnan kokemuksia ja tietoa hemodialyysipotilaan tiedonkulusta dialyysiyksikön ja yhteistyökumppaneiden välillä. Tavoitteena oli löytää kehittämiskohteita tiedonkulun sujuvoittamiseen sekä lisätä sitä kautta yhteistyökumppaneiden tietoisuutta tämän potilasryhmän hoidosta. Toimeksiantajana toimi HUS Lohjan sairaalan dialyysiyksikkö.
Opinnäytetyön toteutuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineiston keruu tapahtui teemahaastatteluna. Teemahaastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, johon osallistui kuusi dialyysiyksikön sairaanhoitajaa. Haastattelun jälkeen aineisto litteroitiin ja siitä nousseet teemat jaettiin eri ryhmiin, jotka vastasivat opinnäytetyön tarkoitusta ja tavoitetta. Ryhmiksi tulivat tiedonkulun kanavat, dialyysiyksikköön siirrettävät oleelliset asiat, yhteistyökumppaneille siirrettävät oleelliset asiat sekä tiedonkulkua edistävät ja estävät asiat.
Tutkimustuloksissa korostui yhteisen potilastietojärjestelmän tärkeys. Yhteisessä järjestelmässä tiedon koettiin siirtyvän paremmin, se oli reaaliaikaista, jokaisella hoitavalla taholla oli tiedot käytettävissään ja kummankin hoitotahon kirjaamat tiedot olivat ohjaamassa potilaan hoitoa. Hyvä perehtyneisyys kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavan potilaan hoitotyöhön sekä kollegiaalisuus toista toimijaa kohtaan koettiin parantavan myös tiedonkulkua. Estäviksi tekijöiksi nousivat eri potilastietojärjestelmän tuomat haasteet, raportin ja puutteellisen kirjaamisen aiheuttamat epäselvyydet, vähäinen tai puutteellinen perehtyneisyys potilasryhmän hoitoon sekä kollegiaalisuuden puute. Organisaatiolla ei koettu olevan merkitystä vähäiseen perehtyneisyyteen tai kollegiaalisuuteen puutteeseen. Nämä asiat koettiin johtuvan enemmän yksittäisistä työntekijöistä kuin organisaatiosta johtuvaksi.
Tulosten pohjalta dialyysiyksikössä päätettiin kehittää kirjaamista. Tämän toivottiin helpottavan tiedon löytämistä käytössä olevasta potilastietojärjestelmästä. Kirjaamisen toimivuutta arvioidaan vuosittaisella kirjaamisen auditoinnilla sekä omassa yksikössä pidettävillä osastotunneilla sekä yksikön keväällä 2017 järjestettävällä kehittämispäivällä. Kehittämistyö jatkuu näistä saadun palautteen ja ajatusten perusteella. Tämän lisäksi pyritään kiinnittämään enemmän huomiota tiedonkulkuun eri potilastietojärjestelmässä olevien yhteistyökumppaneiden välillä. Tämän toivotaan parantuvan paremman kirjaamisen johdosta ja tukevan siten raporttia. Paremman perehtyneisyyden ja tietoisuuden lisäämiseksi päädyttiin pitämään osastotunteja kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavasta potilaasta sekä dialyysihoidosta eri yhteistyökumppaneille. Samalla esitellään dialyysiyksikön toimintaa, jonka osaltaan toivotaan lisäävän kollegiaalisuutta. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia, mitä hyötyä kirjaamisen kehittäminen on tuonut yksikössä sekä miten yhteistyökumppanit näkevät yhteistyön, sen toimivuuden ja tiedonsiirron toimivan dialyysiyksikön ja heidän välillään.
Asiasanat: tiedonkulku, munuaisten vajaatoiminta, dialyysihoito.
Opinnäytetyön toteutuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineiston keruu tapahtui teemahaastatteluna. Teemahaastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, johon osallistui kuusi dialyysiyksikön sairaanhoitajaa. Haastattelun jälkeen aineisto litteroitiin ja siitä nousseet teemat jaettiin eri ryhmiin, jotka vastasivat opinnäytetyön tarkoitusta ja tavoitetta. Ryhmiksi tulivat tiedonkulun kanavat, dialyysiyksikköön siirrettävät oleelliset asiat, yhteistyökumppaneille siirrettävät oleelliset asiat sekä tiedonkulkua edistävät ja estävät asiat.
Tutkimustuloksissa korostui yhteisen potilastietojärjestelmän tärkeys. Yhteisessä järjestelmässä tiedon koettiin siirtyvän paremmin, se oli reaaliaikaista, jokaisella hoitavalla taholla oli tiedot käytettävissään ja kummankin hoitotahon kirjaamat tiedot olivat ohjaamassa potilaan hoitoa. Hyvä perehtyneisyys kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavan potilaan hoitotyöhön sekä kollegiaalisuus toista toimijaa kohtaan koettiin parantavan myös tiedonkulkua. Estäviksi tekijöiksi nousivat eri potilastietojärjestelmän tuomat haasteet, raportin ja puutteellisen kirjaamisen aiheuttamat epäselvyydet, vähäinen tai puutteellinen perehtyneisyys potilasryhmän hoitoon sekä kollegiaalisuuden puute. Organisaatiolla ei koettu olevan merkitystä vähäiseen perehtyneisyyteen tai kollegiaalisuuteen puutteeseen. Nämä asiat koettiin johtuvan enemmän yksittäisistä työntekijöistä kuin organisaatiosta johtuvaksi.
Tulosten pohjalta dialyysiyksikössä päätettiin kehittää kirjaamista. Tämän toivottiin helpottavan tiedon löytämistä käytössä olevasta potilastietojärjestelmästä. Kirjaamisen toimivuutta arvioidaan vuosittaisella kirjaamisen auditoinnilla sekä omassa yksikössä pidettävillä osastotunneilla sekä yksikön keväällä 2017 järjestettävällä kehittämispäivällä. Kehittämistyö jatkuu näistä saadun palautteen ja ajatusten perusteella. Tämän lisäksi pyritään kiinnittämään enemmän huomiota tiedonkulkuun eri potilastietojärjestelmässä olevien yhteistyökumppaneiden välillä. Tämän toivotaan parantuvan paremman kirjaamisen johdosta ja tukevan siten raporttia. Paremman perehtyneisyyden ja tietoisuuden lisäämiseksi päädyttiin pitämään osastotunteja kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavasta potilaasta sekä dialyysihoidosta eri yhteistyökumppaneille. Samalla esitellään dialyysiyksikön toimintaa, jonka osaltaan toivotaan lisäävän kollegiaalisuutta. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia, mitä hyötyä kirjaamisen kehittäminen on tuonut yksikössä sekä miten yhteistyökumppanit näkevät yhteistyön, sen toimivuuden ja tiedonsiirron toimivan dialyysiyksikön ja heidän välillään.
Asiasanat: tiedonkulku, munuaisten vajaatoiminta, dialyysihoito.