Elinikäisen oppimisen työkalut jätevesilaitosten henkilökunnan ammattitaidon kehittämisen tukena
Heponiemi, Kimmo (2016)
Heponiemi, Kimmo
Lahden ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702021921
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702021921
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli elinikäisen oppimisen työkalujen käyttö suomalaisissa jätevedenpuhdistuslaitoksissa. Työn tavoitteena oli selvittää sitä, mitä ja miten elinikäisen oppimisen työkaluja käytetään nykyisin jätevedenpuhdistusalalla. Tavoitteena oli myös kartoittaa sitä, miten jätevedenpuhdistuslaitosten henkilökunnan ammattitaitoa kehitetään nykyisin elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena oli saada käsitys, mitä muutoksia tulevaisuuden odotetaan tuovan alalle ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia ne asettavat elinikäiselle oppimiselle.
Tutkimusjoukon muodostivat 37 suomalaisen jätevedenpuhdistamon esimiesasemassa olevaa henkilöä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista menetelmää, standardoitua kyselyä, johon saatiin 21 vastausta. Syventävää tietoa hankittiin strukturoidulla haastattelulla, jolla saatiin myös kvalitatiivista aineistoa. Haastattelut tehtiin neljälle henkilölle.
Elinikäisen oppimisen työkaluista jätevedenpuhdistuslaitoksilla käytetään eniten perinteisiä koulutustapahtumia, kuten seminaareja. Työpaikalla tapahtuva koulutus on myös yleistä. Sähköisiä työkaluja ei nykyisin käytetä juuri lainkaan. Tulevaisuudessa on tosin kiinnostusta käyttää internetiä apuna henkilökunnan ammattitaidon kehittämisessä.
Tulevaisuuden trendeistä nousi eniten esille tekninen kehitys. Älykään teknologian ja automaation integraarion uskotaan tulevaisuudessa vaativan eniten resursseja henkilökunnan ammattitaidon kehittämiseen. Nykyisin jonkinlainen suunnitelma henkilökunnan ammattitaidon kehittämiseksi puuttuu yli puolelta vastanneista jätevedenpuhdistamoista, ja koulutussuunnitelma on käytössä vain alle 40%:lla vastaajista.
Alalla olisi parannettavaa työuran aikaisten koulutuksien suunnitelmallisuudessa. Ammattitaidon kehittäminen lepää edelleen vahvasti perinteisissä menetelmissä, eikä uusiin uskota kovin paljoa. Koulutukseen kannattaisi panostaa nyt, sillä alaa uhkaavat monet haasteet tekniikan kehittyessä ja henkilökunnan ikääntyessä.
Tutkimusjoukon muodostivat 37 suomalaisen jätevedenpuhdistamon esimiesasemassa olevaa henkilöä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista menetelmää, standardoitua kyselyä, johon saatiin 21 vastausta. Syventävää tietoa hankittiin strukturoidulla haastattelulla, jolla saatiin myös kvalitatiivista aineistoa. Haastattelut tehtiin neljälle henkilölle.
Elinikäisen oppimisen työkaluista jätevedenpuhdistuslaitoksilla käytetään eniten perinteisiä koulutustapahtumia, kuten seminaareja. Työpaikalla tapahtuva koulutus on myös yleistä. Sähköisiä työkaluja ei nykyisin käytetä juuri lainkaan. Tulevaisuudessa on tosin kiinnostusta käyttää internetiä apuna henkilökunnan ammattitaidon kehittämisessä.
Tulevaisuuden trendeistä nousi eniten esille tekninen kehitys. Älykään teknologian ja automaation integraarion uskotaan tulevaisuudessa vaativan eniten resursseja henkilökunnan ammattitaidon kehittämiseen. Nykyisin jonkinlainen suunnitelma henkilökunnan ammattitaidon kehittämiseksi puuttuu yli puolelta vastanneista jätevedenpuhdistamoista, ja koulutussuunnitelma on käytössä vain alle 40%:lla vastaajista.
Alalla olisi parannettavaa työuran aikaisten koulutuksien suunnitelmallisuudessa. Ammattitaidon kehittäminen lepää edelleen vahvasti perinteisissä menetelmissä, eikä uusiin uskota kovin paljoa. Koulutukseen kannattaisi panostaa nyt, sillä alaa uhkaavat monet haasteet tekniikan kehittyessä ja henkilökunnan ikääntyessä.