Käyttötapausten kuvaaminen ohjelmistosuunnittelussa: Case Räätäli
Blomqvist, Niclas (2016)
Blomqvist, Niclas
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701091183
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701091183
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kokeilla, arvioida ja vertailla erilaisia käyttötapausten mallintamistapoja ohjelmistosuunnittelussa. Työskentely toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston työstämässä Räätäli-projektissa, jossa tarkoituksena oli tuottaa potilasohjejärjestelmä räätälöityjen hoito-ohjeiden tuottamiselle.
Käyttötapausten tuottamisessa käytettiin UML-standardin mukaista käyttötapaus- ja sekvenssikaaviota. Kaavioiden tueksi räätälöidyn hoito-ohjeen tuottamiseen liittyvää toimintoa kuvattiin tekstimuotoisilla käyttötapauksilla. Mallintamistapoja vertailtiin keskenään ohjelmiston loppukäyttäjiä, tässä tapauksessa sairaanhoitajia haastattelemalla. Loppukäyttäjien lisäksi myös projektin kehitystiimi vertaili ja arvioi mallintamistapoja.
Tuloksena saatiin henkilökohtaisia näkemyksiä mallintamistapojen toimivuudesta ja niiden ymmärrettävyydestä. Haastatteluissa saatiin pääpiirteittäin yhteneviä näkemyksiä käyttötapausten käytettävyydestä ja ymmärrettävyydestä, mutta myös täysin eriäviä näkemyksiä oli havaittavissa.
Päätelmänä vodaan todeta, että sekä graafiset että tekstimuotoiset mallintamistavat ovat omalla tavallaan tärkeitä käyttötapausten mallintamisessa. Graafiset kuvaukset saattavat antaa hieman selkeämmän kuvan toiselle käyttäjälle, kun taas tekstimuotoisella oli mahdollista kuvata käyttötapaukseen liittyviä elementtejä hieman tarkemmalla ja syvemmällä tasolla verrattuna kaavioihin.
Käyttötapausten tuottamisessa käytettiin UML-standardin mukaista käyttötapaus- ja sekvenssikaaviota. Kaavioiden tueksi räätälöidyn hoito-ohjeen tuottamiseen liittyvää toimintoa kuvattiin tekstimuotoisilla käyttötapauksilla. Mallintamistapoja vertailtiin keskenään ohjelmiston loppukäyttäjiä, tässä tapauksessa sairaanhoitajia haastattelemalla. Loppukäyttäjien lisäksi myös projektin kehitystiimi vertaili ja arvioi mallintamistapoja.
Tuloksena saatiin henkilökohtaisia näkemyksiä mallintamistapojen toimivuudesta ja niiden ymmärrettävyydestä. Haastatteluissa saatiin pääpiirteittäin yhteneviä näkemyksiä käyttötapausten käytettävyydestä ja ymmärrettävyydestä, mutta myös täysin eriäviä näkemyksiä oli havaittavissa.
Päätelmänä vodaan todeta, että sekä graafiset että tekstimuotoiset mallintamistavat ovat omalla tavallaan tärkeitä käyttötapausten mallintamisessa. Graafiset kuvaukset saattavat antaa hieman selkeämmän kuvan toiselle käyttäjälle, kun taas tekstimuotoisella oli mahdollista kuvata käyttötapaukseen liittyviä elementtejä hieman tarkemmalla ja syvemmällä tasolla verrattuna kaavioihin.