Laulaja ihmemaassa : Mielikuvat ja synestesia laulamisessa
Haili, Taru (2016)
Haili, Taru
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121220064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121220064
Tiivistelmä
Tutkimustyön tavoitteena oli saada selville mitä mielikuvat ovat ja miten mielikuvat toimivat laulun harjoittelun aikana, sekä miten niitä käytetään laulun opetuksessa. Samalla tutkittiin onko klassisten ja ei-klassisten laulajien mielikuvilla eroja. Selvitettiin, miten synestesia toimii ja miten se vaikuttaa taiteen tekemiseen. Lähteiden mukaan synestesia on vahvasti kytköksissä mielikuvien syntymiseen. Tietoperustana olevaan kirjallisuuteen perehtyminen auttoi tekijää ymmärtämään mielikuvia ja synestesiaa ja omaa ominaisuuttaan, jota kutsutaan colored-hearing synesthesia eli chromesthesia (värikuulo- synestesiaksi). Lähdekirjallisuudesta ilmeni myös, että jokaisella on jonkin tasoista synestesiaa.
Laulaja, kuten ihminen yleensä, on psykofyysinen kokonaisuus, jossa mieli ja keho tekevät yhteistyötä. Haasteelliseksi lauluinstrumentin hallinnan ja sen opetuksen tekee se, että laulaja ei näe omaa ääni-instrumenttiaan. Mielikuvat auttavat hahmottamaan ja aistimaan omaa kehoa lauluprosessin aikana sekä muistamaan, oppimaan taitoja, muokkaamaan erilaisia tietorakenteita oppimisprosesseissa. Ihmiset aistivat ja näkevät asioita eri tavoin. Värikuulo- synestesian omaavalla ihmisellä on normaalia enemmän aistimuksia musiikkia kuunnellessa. Musiikki herättää värikuulo- synestesian omaavan ihmisen mielessä erilaisia värejä ja kuvioita. Synestesiassa aivojen eri osa-alueet yhdistyvät. Tämän vuoksi tunne-aistimukset sekoittuvat keskenään. Synestesia on tullut nyt vasta enemmän ihmisten tietoisuuteen. Ilmiötä ei ole vielä pystytty täysin tutkimaan lääketieteen keinoin. Laulajien ja opettajien haastattelut syvensivät käsitystä siitä, että mielikuvat ovat hyödyllinen ja tärkeä työväline laulamisessa ja laulunopetuksessa. Haastatteluissa ilmeni, että laulajien mielikuvien käytöllä on eroja. Klassisen ja ei-klassisen laulutyylien eroavaisuudet vaikuttivat laulajien mielikuvaharjoitusten eroihin. Erilaisten efektien käyttö rytmimusiikissa oli yksi suurimmista eroista mielikuvaharjoitusten käytössä. Laulupedagogien haastatteluista ilmeni, että kehon liikkuvuus aktivoi parhaiten mieltä. Haastatteluissa korostettiin, että laulupedagogin on otettava mielikuvaharjoitusten aikana huomioon laulajan persoona ja yksilöllisyys.
Laulaja, kuten ihminen yleensä, on psykofyysinen kokonaisuus, jossa mieli ja keho tekevät yhteistyötä. Haasteelliseksi lauluinstrumentin hallinnan ja sen opetuksen tekee se, että laulaja ei näe omaa ääni-instrumenttiaan. Mielikuvat auttavat hahmottamaan ja aistimaan omaa kehoa lauluprosessin aikana sekä muistamaan, oppimaan taitoja, muokkaamaan erilaisia tietorakenteita oppimisprosesseissa. Ihmiset aistivat ja näkevät asioita eri tavoin. Värikuulo- synestesian omaavalla ihmisellä on normaalia enemmän aistimuksia musiikkia kuunnellessa. Musiikki herättää värikuulo- synestesian omaavan ihmisen mielessä erilaisia värejä ja kuvioita. Synestesiassa aivojen eri osa-alueet yhdistyvät. Tämän vuoksi tunne-aistimukset sekoittuvat keskenään. Synestesia on tullut nyt vasta enemmän ihmisten tietoisuuteen. Ilmiötä ei ole vielä pystytty täysin tutkimaan lääketieteen keinoin. Laulajien ja opettajien haastattelut syvensivät käsitystä siitä, että mielikuvat ovat hyödyllinen ja tärkeä työväline laulamisessa ja laulunopetuksessa. Haastatteluissa ilmeni, että laulajien mielikuvien käytöllä on eroja. Klassisen ja ei-klassisen laulutyylien eroavaisuudet vaikuttivat laulajien mielikuvaharjoitusten eroihin. Erilaisten efektien käyttö rytmimusiikissa oli yksi suurimmista eroista mielikuvaharjoitusten käytössä. Laulupedagogien haastatteluista ilmeni, että kehon liikkuvuus aktivoi parhaiten mieltä. Haastatteluissa korostettiin, että laulupedagogin on otettava mielikuvaharjoitusten aikana huomioon laulajan persoona ja yksilöllisyys.