Ajattelun taito ja mitähän muuta mun olisi hyvä osata? : Neljäs - ja viidesluokkalaisten ajatuksia kansalaistaidoista.
Valkeapää, Minna (2016)
Valkeapää, Minna
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120819648
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120819648
Tiivistelmä
Seurakunnan nuorisotyöntekijänä minun on ollut mahdollista tehdä yhteistyötä kouluissa opettajien kanssa. Laaja-alainen ja vakiintunut yhteistyö Järvenpäässä Anttilan ala-asteen kanssa mahdollisti tämän työn toteutumisen.
Kansalaistaitovaatimukset ovat yleensä aikuisten tekemiä määritelmiä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli antaa lapsille tilaisuus yhdessä pohtia millaisia kansalaistaitoja he ajattelevat tarvitsevansa tulevaisuudessa. Näistä taidoista käytettiin termiä kansalaistaito, mutta niistä puhuttiin myös elämän taitoina ja arjen taitoina. Materiaali opinnäytetyötä varten on kerätty laadullisella teematyöskentelyllä, joihin osallistui kaksi neljättä ja kaksi viidettä luokkaa. Teematyöskentelyn aikana rakennettiin lasten ajatuksista niin sanottu ”Elämäntaitojen seinä” ja lapset äänestivät ehdottamistaan taidoista Top 6-listauksen.
Tietoperustassa on käsitelty 10-11-vuotiaiden lasten kognitiivisia valmiuksia suhteessa teematyöskentelyn toteutustapaan, kansalaistaidon käsitettä ja lasten osallisuutta. Materiaalin käsittelyssä lasten ajatukset on jaoteltu kahdeksaan teemaluokkaan ja niitä on tarkasteltu sekä laadullisesti että määrällisesti. Lasten mielipiteitä on tarkasteltu lisäksi työn kehittämisen näkökulmasta; oliko niissä samoja teemoja ja nousiko lasten mielipiteistä uusia ideoita.
Lapset hahmottivat kansalaistaidoiksi selkeimmin kodin- ja taloudenhoidon, kaveri-, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot sekä ensiapu- ja turvallisuustaidot. Nämä nousivat selkeästi yli muiden mutta tuloksissa oli ryhmäkohtaisia eroja. Lapset osoittautuivat ajattelussaan todellisiksi filosofeiksi sillä heidän käsityksensä oli syvempää ja laajempaa kuin ennakkoon oli arvioitu. Lasten ehdotukset olivat myös hyvin abstrakteja eikä niiden teemoittelu ollut yksiselitteistä. Tulokset vahvistivat että ammattityön teemat olivat osittain yhdenmukaisia suhteessa lasten ajatuksiin ja lisäksi niistä oli löydettävissä uusia teemaideoita. Työskentely osoitti että haastavienkin teemojen käsittely on lasten kanssa mahdollista ja rohkaisee syventämään tietoutta lapsifilosofiasta. Työskentelytavasta on tarkoitus muokata jatkossa eri luokkien kanssa toteutettava kokonaisuus.
Opinnäytetyön johtopäätökset eivät ole yleistettävissä, sillä ryhmän tuotos on ainutkertainen eikä kerro kaikkien Järvenpään neljäs - ja viidesluokkalaisten ajatuksista. Tulokset ja johtopäätökset hyödyntävät suoraan työn toteutuksessa mukana olleita, mutta myös kuka tahansa saman ikäisten lasten kanssa toimiva voi saada ideoita työhönsä.
Kansalaistaitovaatimukset ovat yleensä aikuisten tekemiä määritelmiä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli antaa lapsille tilaisuus yhdessä pohtia millaisia kansalaistaitoja he ajattelevat tarvitsevansa tulevaisuudessa. Näistä taidoista käytettiin termiä kansalaistaito, mutta niistä puhuttiin myös elämän taitoina ja arjen taitoina. Materiaali opinnäytetyötä varten on kerätty laadullisella teematyöskentelyllä, joihin osallistui kaksi neljättä ja kaksi viidettä luokkaa. Teematyöskentelyn aikana rakennettiin lasten ajatuksista niin sanottu ”Elämäntaitojen seinä” ja lapset äänestivät ehdottamistaan taidoista Top 6-listauksen.
Tietoperustassa on käsitelty 10-11-vuotiaiden lasten kognitiivisia valmiuksia suhteessa teematyöskentelyn toteutustapaan, kansalaistaidon käsitettä ja lasten osallisuutta. Materiaalin käsittelyssä lasten ajatukset on jaoteltu kahdeksaan teemaluokkaan ja niitä on tarkasteltu sekä laadullisesti että määrällisesti. Lasten mielipiteitä on tarkasteltu lisäksi työn kehittämisen näkökulmasta; oliko niissä samoja teemoja ja nousiko lasten mielipiteistä uusia ideoita.
Lapset hahmottivat kansalaistaidoiksi selkeimmin kodin- ja taloudenhoidon, kaveri-, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot sekä ensiapu- ja turvallisuustaidot. Nämä nousivat selkeästi yli muiden mutta tuloksissa oli ryhmäkohtaisia eroja. Lapset osoittautuivat ajattelussaan todellisiksi filosofeiksi sillä heidän käsityksensä oli syvempää ja laajempaa kuin ennakkoon oli arvioitu. Lasten ehdotukset olivat myös hyvin abstrakteja eikä niiden teemoittelu ollut yksiselitteistä. Tulokset vahvistivat että ammattityön teemat olivat osittain yhdenmukaisia suhteessa lasten ajatuksiin ja lisäksi niistä oli löydettävissä uusia teemaideoita. Työskentely osoitti että haastavienkin teemojen käsittely on lasten kanssa mahdollista ja rohkaisee syventämään tietoutta lapsifilosofiasta. Työskentelytavasta on tarkoitus muokata jatkossa eri luokkien kanssa toteutettava kokonaisuus.
Opinnäytetyön johtopäätökset eivät ole yleistettävissä, sillä ryhmän tuotos on ainutkertainen eikä kerro kaikkien Järvenpään neljäs - ja viidesluokkalaisten ajatuksista. Tulokset ja johtopäätökset hyödyntävät suoraan työn toteutuksessa mukana olleita, mutta myös kuka tahansa saman ikäisten lasten kanssa toimiva voi saada ideoita työhönsä.