Miten sairaanhoitaja arvioi potilaan kipua ja seuraa kivunhoidon vaikutusta? : Kipumittarin käyttö vuodeosastolla
Karhe, Jenni; Lintunen, Arimatti (2016)
Karhe, Jenni
Lintunen, Arimatti
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519077
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten sairaanhoitajat arvioivat potilaiden kipua, toteuttavat kivunhoitotyötä ja seuraavat kivunhoidon vaikutusta eräällä vuodeosastolla. Olimme erityisesti kiinnostuneita kipumittareiden käytöstä kivun arvioinnissa. Opinnäytetyömme tehtävinä oli selvittää, miten sairaanhoitaja arvioi potilaan kipua ja mitä on kipupotilaan hoitotyö sairaanhoitajan näkökulmasta. Tavoitteena oli syventyä ammatillisesti kivunhoitotyöhön ja samalla tuottaa ajantasaista tietoa kivun arvioinnista ja sen hoidosta yhteistyötahomme käyttöön työprosessien kehittämiseksi. Opinnäytetyömme oli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, jossa neljää sairaanhoitajaa haastateltiin pareittain. Haastattelukysymykset muodostettiin opinnäytetyön tehtävien pohjalta. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että sairaanhoitajat arvioivat systemaattisesti potilaiden kipua ja käyttivät laajasti kivunhoitotyön keinoja kivun hoidossa. Haasteita kivunhoitotyöhön toi ajoittainen korkea kuormitus ja omaiset.
Johtopäätöksenä todettiin, että kivunhoitotyö yhteistyöosastolla oli toimivaa. Kivun arviointi oli jatkuvaa ja oikea-aikaista, mutta yhtenäistä kivun arviointimenetelmää ei ollut. Kipumittareita käytettiin osastolla ja sairaanhoitajat kokivat, että kipumittarit olivat hyödyllisiä hoitotyössä. Tulosten tarkastelussa kehityskohteeksi nousivat erityisesti kivun arvioinnin ja sen hoidon kirjaaminen. Osastolla sovitut yhtenevät kirjaamismenetelmät voisivat ratkaista ongelmat dokumentoinnissa.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että sairaanhoitajat arvioivat systemaattisesti potilaiden kipua ja käyttivät laajasti kivunhoitotyön keinoja kivun hoidossa. Haasteita kivunhoitotyöhön toi ajoittainen korkea kuormitus ja omaiset.
Johtopäätöksenä todettiin, että kivunhoitotyö yhteistyöosastolla oli toimivaa. Kivun arviointi oli jatkuvaa ja oikea-aikaista, mutta yhtenäistä kivun arviointimenetelmää ei ollut. Kipumittareita käytettiin osastolla ja sairaanhoitajat kokivat, että kipumittarit olivat hyödyllisiä hoitotyössä. Tulosten tarkastelussa kehityskohteeksi nousivat erityisesti kivun arvioinnin ja sen hoidon kirjaaminen. Osastolla sovitut yhtenevät kirjaamismenetelmät voisivat ratkaista ongelmat dokumentoinnissa.