Etätyöskentely ja sen vaikutukset työhyvinvointiin ja -motivaatioon – case valtiovarainministeriö
Kallio, Tessa (2016)
Kallio, Tessa
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918250
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918250
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö laadittiin toimeksiantona valtiovarainministeriölle. Opinnäytetyön tekijä sai tavoitteeksi selvittää, miten etätyöskentely koetaan valtiovarainministeriössä sekä sen vaikutuksia työhyvinvointiin ja -motivaatioon. Opinnäytetyön aihe on erittäin ajankohtainen, sillä digitalisaatio, joka mahdollistaa etätyöskentelyn, on yksi hallituksen kärkihankkeista.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee etätyöskentelyä, työmotivaatiota ja työhyvinvointia, sekä miten ne liittyvät toisiinsa. Työmotivaatio ja työhyvinvointi liittyvät usein toisiinsa ja etätyöskentelyn mahdollisuus parantaa niitä.
Tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen ja aineisto hankittiin yksilöhaastattelujen kautta. Haastateltavina oli kymmenen valtiovarainministeriön virkamiehistä eri osastoilta ja asemista. Haastattelut pidettiin elo- ja syyskuussa 2016. Tietoperustaa käytettiin apuna tulosten analysoinnissa ja ne tukivat toisiaan.
Tutkimustulosten avulla selvisi, että suurin osa työntekijöistä kokee etätyöskentelyn vaikuttavan positiivisesti erityisesti työhyvinvointiin, sillä se helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Vaikutuksia koettiin olevan myös sekä ulkoisessa että sisäisessä työmotivaatiossa. Tutkimuksen mukaan etätyöskentelyssä valtiovarainministeriössä on vielä parannettavaa tekniikan osalta, sillä esimerkiksi nyt Mariankadun ja valtioneuvoston linnan laitteissa on eroja, mitkä vaikuttavat etätyön toimivuuteen.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee etätyöskentelyä, työmotivaatiota ja työhyvinvointia, sekä miten ne liittyvät toisiinsa. Työmotivaatio ja työhyvinvointi liittyvät usein toisiinsa ja etätyöskentelyn mahdollisuus parantaa niitä.
Tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen ja aineisto hankittiin yksilöhaastattelujen kautta. Haastateltavina oli kymmenen valtiovarainministeriön virkamiehistä eri osastoilta ja asemista. Haastattelut pidettiin elo- ja syyskuussa 2016. Tietoperustaa käytettiin apuna tulosten analysoinnissa ja ne tukivat toisiaan.
Tutkimustulosten avulla selvisi, että suurin osa työntekijöistä kokee etätyöskentelyn vaikuttavan positiivisesti erityisesti työhyvinvointiin, sillä se helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Vaikutuksia koettiin olevan myös sekä ulkoisessa että sisäisessä työmotivaatiossa. Tutkimuksen mukaan etätyöskentelyssä valtiovarainministeriössä on vielä parannettavaa tekniikan osalta, sillä esimerkiksi nyt Mariankadun ja valtioneuvoston linnan laitteissa on eroja, mitkä vaikuttavat etätyön toimivuuteen.