LAHJAPAJA : Vapaaehtoistyön malli, jossa osallistujien lahjat ja kyvyt saadaan käyttöön yhdessä ideoiden yhteiseksi hyväksi.
Luukas, Mari-Anne (2016)
Luukas, Mari-Anne
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112517604
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112517604
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Luukas, Mari-Anne. Lahjapaja – Vapaaehtoistyön malli, jossa osallistujien omat lahjat ja kyvyt saadaan käyttöön yhdessä ideoiden yhteiseksi hyväksi. Helsinki, syksy 2016. 53 s. 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki, sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonia ja kristillinen kasvatus, sosionomi (ylempi AMK).
Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää seurakunnan vapaaehtoistyön toimintamuoto Lahjapaja täydentämään vapaaehtoistyo.fi -verkkopalvelua. Pääpaino toiminnassa oli osallistujien omien lahjojen tunnistamisessa ja niiden käyttöönotossa muiden hyväksi. Tavoitteena oli ideoida yhdessä osallistujien kanssa lahjojen käyttöä ja mahdollistaa avoimen Lahjapaja-yhteisön syntyminen, jossa jokainen osallistuja voisi löytää oman paikkansa palvella ja auttaa.
Lähtöajatuksena oli, että ihmisillä on tahtoa tehdä asioita muiden hyväksi ja seurakunta tarjoaa tähän mahdollisuuksia, mutta nämä eivät aina kohtaa. Lahjapaja pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen ja tarjoamaan mallin, jonka avulla lahjat saadaan yhdessä käyttöön yhteiseksi hyväksi.
Aineistoa Lahjapajan suunnitteluun ja kehittämiseen kerättiin lähdekirjallisuudesta kuten aiemmista vapaaehtoistoiminnan tutkimuksista ja artikkeleista sekä kirkon strategioista ja linjauksista. Kehittämismenetelminä käytettiin osallistuvaa havainnointia, keskusteluja, lomakehaastattelua ja jatkuvaa arviointia.
Lahjapaja toteutettiin prosessin aikana kahdesti. Ensimmäinen Lahjapaja pidettiin Tampereella tuomiokirkkoseurakunnassa ystävänpäivänä 2016 ja toinen Vesilahden seurakunnassa lokakuussa 2016. Ennen tilaisuuksien toteuttamista niitä suunniteltiin yhteistoiminnallisesti ideoiden ja suunnittelussa otettiin huomioon toimintaympäristöjen tarpeita ja erityispiirteitä.
Päätuloksena kehitettiin Lahjapaja-malli, jota voi sellaisenaan tai soveltaen käyttää muissa seurakunnissa ja yhteisöissä. Tällaiselle mallille on tämänkin prosessin perusteella tarvetta, sillä ihmisillä on halua auttaa omin lahjoinensa ja seurakuntien toiminta tarvitsee uudenlaisia yhteisöllisyyttä mahdollistavia toimintatapoja.
Vaikka osallistujia opinnäytetyöprosessin aikana pidetyissä Lahjapaja-tilaisuuksissa oli vähän, eikä näin ollen voida tehdä yleistyksiä muun muassa heidän mukaantulonsa motiiveista, voidaan todeta tällaisen omien lahjojen ja kykyjen tunnistamistilaisuuden olleen heille merkityksellinen. Merkityksellisyyttä lisäsi se, että lahjoille tuli käyttöä ja myös osallistujat saivat kokea olevansa tervetulleita ja heidän läsnäolollaan oli merkitystä.
Asiasanat: kehittämishanke, vapaaehtoistyö, yhteisöllisyys, osallisuus, seurakunta
Luukas, Mari-Anne. Lahjapaja – Vapaaehtoistyön malli, jossa osallistujien omat lahjat ja kyvyt saadaan käyttöön yhdessä ideoiden yhteiseksi hyväksi. Helsinki, syksy 2016. 53 s. 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki, sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonia ja kristillinen kasvatus, sosionomi (ylempi AMK).
Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää seurakunnan vapaaehtoistyön toimintamuoto Lahjapaja täydentämään vapaaehtoistyo.fi -verkkopalvelua. Pääpaino toiminnassa oli osallistujien omien lahjojen tunnistamisessa ja niiden käyttöönotossa muiden hyväksi. Tavoitteena oli ideoida yhdessä osallistujien kanssa lahjojen käyttöä ja mahdollistaa avoimen Lahjapaja-yhteisön syntyminen, jossa jokainen osallistuja voisi löytää oman paikkansa palvella ja auttaa.
Lähtöajatuksena oli, että ihmisillä on tahtoa tehdä asioita muiden hyväksi ja seurakunta tarjoaa tähän mahdollisuuksia, mutta nämä eivät aina kohtaa. Lahjapaja pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen ja tarjoamaan mallin, jonka avulla lahjat saadaan yhdessä käyttöön yhteiseksi hyväksi.
Aineistoa Lahjapajan suunnitteluun ja kehittämiseen kerättiin lähdekirjallisuudesta kuten aiemmista vapaaehtoistoiminnan tutkimuksista ja artikkeleista sekä kirkon strategioista ja linjauksista. Kehittämismenetelminä käytettiin osallistuvaa havainnointia, keskusteluja, lomakehaastattelua ja jatkuvaa arviointia.
Lahjapaja toteutettiin prosessin aikana kahdesti. Ensimmäinen Lahjapaja pidettiin Tampereella tuomiokirkkoseurakunnassa ystävänpäivänä 2016 ja toinen Vesilahden seurakunnassa lokakuussa 2016. Ennen tilaisuuksien toteuttamista niitä suunniteltiin yhteistoiminnallisesti ideoiden ja suunnittelussa otettiin huomioon toimintaympäristöjen tarpeita ja erityispiirteitä.
Päätuloksena kehitettiin Lahjapaja-malli, jota voi sellaisenaan tai soveltaen käyttää muissa seurakunnissa ja yhteisöissä. Tällaiselle mallille on tämänkin prosessin perusteella tarvetta, sillä ihmisillä on halua auttaa omin lahjoinensa ja seurakuntien toiminta tarvitsee uudenlaisia yhteisöllisyyttä mahdollistavia toimintatapoja.
Vaikka osallistujia opinnäytetyöprosessin aikana pidetyissä Lahjapaja-tilaisuuksissa oli vähän, eikä näin ollen voida tehdä yleistyksiä muun muassa heidän mukaantulonsa motiiveista, voidaan todeta tällaisen omien lahjojen ja kykyjen tunnistamistilaisuuden olleen heille merkityksellinen. Merkityksellisyyttä lisäsi se, että lahjoille tuli käyttöä ja myös osallistujat saivat kokea olevansa tervetulleita ja heidän läsnäolollaan oli merkitystä.
Asiasanat: kehittämishanke, vapaaehtoistyö, yhteisöllisyys, osallisuus, seurakunta