Mallihoitosuunnitelman kehittäminen akuutin haimatulehduspotilaan hoitotyössä
Mäkinen, Hanna; Froma, Minja (2016)
Mäkinen, Hanna
Froma, Minja
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111716416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111716416
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Kymenlaakson keskussairaalassa käytettävän hoitokertomuksen eli HOKEn akuutin haimatulehduspotilaan hoitotyön mallihoitosuunnitelmaa. Tulosten avulla vertailtiin näyttöön perustavan tiedon ja mallihoitosuunnitelman yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Työ toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Akuuttiin haimatulehdukseen sairastuu vuosittain noin 4000–5000 henkilöä. Alkoholin aiheuttama haimatulehdus on Suomessa yleisin. Siihen sairastuu kaksi kolmasosaa kaikista akuuteista haimatulehduspotilaista. Kymenlaakson keskussairaalassa hoidettiin 203 alkoholin aiheuttamaa haimatulehdusta vuonna 2015. Haimatulehdusten määrä on ollut kasvussa viimeiset 30 vuotta. Merkittävin riskitekijä on runsas ja pitkään jatkunut alkoholin käyttö. Muita tekijöitä ovat tupakointi ja ylipaino.
Akuutin haimatulehduspotilaan hoidon rakenteinen kirjaaminen koostuu hoidon tarpeesta, hoitotyön suunnitelluista toiminnoista ja hoidon tuloksesta. Akuutin haimatulehduspotilaan hoidon tarpeita ovat nestetasapainon häiriö, erittämiseen liittyvät häiriöt, kipu, toimintakyvyn muutokset sekä psyykkisen tasapainon häiriöt. Akuutin haimatulehduspotilaan hoitotyön suunniteltuja toimintoja ovat muun muassa erittämisen sekä nestetasapainon seuranta ja ylläpitäminen, kivun seuranta ja hoito, toimintakyvyn ylläpitäminen sekä psyykkisen tasapainon seuranta ja hoito.
Opinnäytetyössä korostuivat akuutin haimatulehduksen uusiutumisen ehkäisy ja riskitekijöiden kartoitus sekä suonensisäisen nestehoidon merkitys akuutin haimatulehduspotilaan hoitotyössä. Uusiutumisen riskitekijät tulee tunnistaa, jotta niihin voidaan puuttua ensimmäisellä sairaalahoitojaksolla. Tehokkaalla nestehoidolla voidaan ehkäistä komplikaatioita, esimerkiksi elinvaurion syntymistä. Potilasturvallisuuden takaamiseksi mallihoitosuunnitelmaa tulee päivittää hoidon aikana. Kirjaamisen sähköiseen potilastietojärjestelmään tulee olla asianmukaista sekä lainsäädäntöä noudattavaa, jotta potilasturvallisuus pystytään takaamaan.
Akuuttiin haimatulehdukseen sairastuu vuosittain noin 4000–5000 henkilöä. Alkoholin aiheuttama haimatulehdus on Suomessa yleisin. Siihen sairastuu kaksi kolmasosaa kaikista akuuteista haimatulehduspotilaista. Kymenlaakson keskussairaalassa hoidettiin 203 alkoholin aiheuttamaa haimatulehdusta vuonna 2015. Haimatulehdusten määrä on ollut kasvussa viimeiset 30 vuotta. Merkittävin riskitekijä on runsas ja pitkään jatkunut alkoholin käyttö. Muita tekijöitä ovat tupakointi ja ylipaino.
Akuutin haimatulehduspotilaan hoidon rakenteinen kirjaaminen koostuu hoidon tarpeesta, hoitotyön suunnitelluista toiminnoista ja hoidon tuloksesta. Akuutin haimatulehduspotilaan hoidon tarpeita ovat nestetasapainon häiriö, erittämiseen liittyvät häiriöt, kipu, toimintakyvyn muutokset sekä psyykkisen tasapainon häiriöt. Akuutin haimatulehduspotilaan hoitotyön suunniteltuja toimintoja ovat muun muassa erittämisen sekä nestetasapainon seuranta ja ylläpitäminen, kivun seuranta ja hoito, toimintakyvyn ylläpitäminen sekä psyykkisen tasapainon seuranta ja hoito.
Opinnäytetyössä korostuivat akuutin haimatulehduksen uusiutumisen ehkäisy ja riskitekijöiden kartoitus sekä suonensisäisen nestehoidon merkitys akuutin haimatulehduspotilaan hoitotyössä. Uusiutumisen riskitekijät tulee tunnistaa, jotta niihin voidaan puuttua ensimmäisellä sairaalahoitojaksolla. Tehokkaalla nestehoidolla voidaan ehkäistä komplikaatioita, esimerkiksi elinvaurion syntymistä. Potilasturvallisuuden takaamiseksi mallihoitosuunnitelmaa tulee päivittää hoidon aikana. Kirjaamisen sähköiseen potilastietojärjestelmään tulee olla asianmukaista sekä lainsäädäntöä noudattavaa, jotta potilasturvallisuus pystytään takaamaan.