Poltetun kalkin säilyvyys varastointiolosuhteissa
Kilpinen, Jussi (2016)
Kilpinen, Jussi
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111116046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111116046
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Nordkalk Oy Ab:n toimeksiannosta ja tavoitteena oli tutkia satamavaraston olosuhteiden vaikutusta poltetun kalkin säilyvyyteen. Varastossa seurattiin ilmankosteutta ja lämpötilaa. Lisäksi selvitettiin näytepurkkien sopivuutta pitkäaikaiseen kalkkinäytteiden säilytykseen. Poltettu kalkki reagoi ilmassa olevan veden kanssa aiheuttaen kalkin sammumista, mikä heikentää tuotteen laatua. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sammumisen määrää ja pyrkiä keksimään keinoja sen vähentämiseksi.
Poltetusta kalkista tehtiin neljä analyysiä. Nämä olivat kalsimetrinen analyysi, aktiivinen CaO, kalkin sammutusreaktiivisuus sekä termogravimetrinen analyysi. Kalsimetrisellä analyysillä selvitettiin kalsiumkarbonaatin pitoisuutta, aktiivisen CaO:n määrityksellä pyrittiin selvittämään vapaasti reagoivan kalkin määrää. Sammutusreaktiivisuus taas oli asiakastarpeet huomioon ottaen tärkein menetelmä. Reaktiivisuudella selvitettiin nopeutta, jolla kalkki reagoi veden kanssa, vapauttaen lämpöä, jonka määrää mitattiin. TGA:lla varmennettiin aiempia tuloksia.
Testatut näytepurkit sopivat säilytykseen. Kalkin sammumisen etenemisen tulokset eivät olleet yksiselitteisiä. Kalkin kuitenkin havaittiin sammuvan kalkkikasan pinnalta 10 cm syvyyteen merkittävästi jo kahdessa viikossa. Arvioitu kalkin sammumisaika alle hyväksyttävien rajojen on 3-4 viikkoa, jos kasa on koskemattomana kyseisenä aikana. Varmuuden saamiseksi asiasta, jatkotutkimukset ovat suositeltavia.
Poltetusta kalkista tehtiin neljä analyysiä. Nämä olivat kalsimetrinen analyysi, aktiivinen CaO, kalkin sammutusreaktiivisuus sekä termogravimetrinen analyysi. Kalsimetrisellä analyysillä selvitettiin kalsiumkarbonaatin pitoisuutta, aktiivisen CaO:n määrityksellä pyrittiin selvittämään vapaasti reagoivan kalkin määrää. Sammutusreaktiivisuus taas oli asiakastarpeet huomioon ottaen tärkein menetelmä. Reaktiivisuudella selvitettiin nopeutta, jolla kalkki reagoi veden kanssa, vapauttaen lämpöä, jonka määrää mitattiin. TGA:lla varmennettiin aiempia tuloksia.
Testatut näytepurkit sopivat säilytykseen. Kalkin sammumisen etenemisen tulokset eivät olleet yksiselitteisiä. Kalkin kuitenkin havaittiin sammuvan kalkkikasan pinnalta 10 cm syvyyteen merkittävästi jo kahdessa viikossa. Arvioitu kalkin sammumisaika alle hyväksyttävien rajojen on 3-4 viikkoa, jos kasa on koskemattomana kyseisenä aikana. Varmuuden saamiseksi asiasta, jatkotutkimukset ovat suositeltavia.