Kuvitettu opas ulkoiseen sädehoitoon tulevalle 6-12-vuotiaalle lapsipotilaalle
Mikkonen, Henna; Luusua, Marjaana; Myöhänen, Sara (2016)
Mikkonen, Henna
Luusua, Marjaana
Myöhänen, Sara
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110315679
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110315679
Tiivistelmä
Yksi lasten syöpien hoitomuodoista on ulkoinen sädehoito, jota voidaan käyttää syöpätyypistä riippuen joko neoadjuvantti- tai adjuvanttihoitona eli ennen tai jälkeen kirurgisen hoidon. Lapsen syövän hoidossa ja potilaanohjauksessa tulee ottaa huomioon lapsen kehitysvaihe ja mahdolliset pelot erilaisia hoitotoimenpiteitä kohtaan. Oikeanlaisen ohjauksen avulla lapsipotilaan pelkoja voidaan lievittää tai jopa ehkäistä valmistamalla lasta hoitoihin. Jotta ohjaus olisi mahdollisimman monipuolista, tulisi tietoa antaa niin kirjallisessa kuin suullisessa muodossa. Röntgenhoitajalla on tärkeä rooli lapsen ja hänen perheensä informoinnissa sädehoitoprosessin aikana.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kuvitettu opas 6−12-vuotiaalle ulkoiseen sädehoitoon tulevalle lapsipotilaalle. Oppaan tavoitteena on lievittää lapsen pelkoja antamalla tietoa sädehoidosta kyseisen oppaan muodossa. Opas käsittelee ensisijaisesti sädehoitokäynnin etenemisen. Lisäksi siinä käsitellään lääkärin vastaanotto, hoitoasennon tukena käytettävän maskin teko ja tietokonetomografiatutkimus. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikkö.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä ja sen tuotoksena syntyi kuvitettu opas. Opinnäytetyön toteutusta varten koottiin tietoa alakouluikäisen lapsen kehityksestä, lapsesta potilaana, lasten syövistä ja niiden hoidosta, ulkoisesta sädehoidosta sekä kuvitetun oppaan teosta. Aineistoa opinnäytetyötä varten löytyi kirjoista, internet-sivustoilta ja sähköisistä artikkeleista sekä lehtiartikkeleista. Koska opas tehtiin KYS:n sädehoitoyksikköön, tutustuttiin myös KYS:n sädehoitoyksikön toimintatapoihin ja sädehoitoprosessiin. Opas toimitettiin KYS:n sädehoitoyksikköön sähköisessä muodossa, jolloin sädehoitoyksikön henkilökunta voi tulostaa oppaita aina tarvittaessa. Oppaan käyttöoikeudet sekä oikeudet tekstiosuuden muokkaamiseen luovutettiin sädehoitoyksikölle, mutta kuvien muokkausoikeudet säilytettiin opinnäytetyön tekijöillä.
Opasta voi hyödyntää röntgenhoitajan antaman suullisen ohjauksen tukena valmistaessa lasta sädehoitoon. Oppaan avulla röntgenhoitaja voi yhdessä lapsen kanssa seurata ensikäynnin etenemistä ja tutustua tulevan sädehoitokäynnin kulkuun. Lapsi saa oppaan mukaan kotiinsa ensikäynnin jälkeen, jolloin hän voi sen avulla valmistautua tuleviin sädehoitokäynteihin etukäteen. Oppaan toimivuutta voi jatkossa kehittää pyytämällä palautetta sädehoidon lapsipotilailta ja tarvittaessa muokata sitä heidän vastaustensa perusteella. Jatkossa samankaltaisia oppaita voisi tehdä esimerkiksi teini-ikäisille käyttäen havainnollistamisessa valokuvia piirrosten sijaan. Oppaita voisi tehdä myös eri sairaaloille, jolloin ne vastaisivat nimenomaan heidän toimintatapojaan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kuvitettu opas 6−12-vuotiaalle ulkoiseen sädehoitoon tulevalle lapsipotilaalle. Oppaan tavoitteena on lievittää lapsen pelkoja antamalla tietoa sädehoidosta kyseisen oppaan muodossa. Opas käsittelee ensisijaisesti sädehoitokäynnin etenemisen. Lisäksi siinä käsitellään lääkärin vastaanotto, hoitoasennon tukena käytettävän maskin teko ja tietokonetomografiatutkimus. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikkö.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä ja sen tuotoksena syntyi kuvitettu opas. Opinnäytetyön toteutusta varten koottiin tietoa alakouluikäisen lapsen kehityksestä, lapsesta potilaana, lasten syövistä ja niiden hoidosta, ulkoisesta sädehoidosta sekä kuvitetun oppaan teosta. Aineistoa opinnäytetyötä varten löytyi kirjoista, internet-sivustoilta ja sähköisistä artikkeleista sekä lehtiartikkeleista. Koska opas tehtiin KYS:n sädehoitoyksikköön, tutustuttiin myös KYS:n sädehoitoyksikön toimintatapoihin ja sädehoitoprosessiin. Opas toimitettiin KYS:n sädehoitoyksikköön sähköisessä muodossa, jolloin sädehoitoyksikön henkilökunta voi tulostaa oppaita aina tarvittaessa. Oppaan käyttöoikeudet sekä oikeudet tekstiosuuden muokkaamiseen luovutettiin sädehoitoyksikölle, mutta kuvien muokkausoikeudet säilytettiin opinnäytetyön tekijöillä.
Opasta voi hyödyntää röntgenhoitajan antaman suullisen ohjauksen tukena valmistaessa lasta sädehoitoon. Oppaan avulla röntgenhoitaja voi yhdessä lapsen kanssa seurata ensikäynnin etenemistä ja tutustua tulevan sädehoitokäynnin kulkuun. Lapsi saa oppaan mukaan kotiinsa ensikäynnin jälkeen, jolloin hän voi sen avulla valmistautua tuleviin sädehoitokäynteihin etukäteen. Oppaan toimivuutta voi jatkossa kehittää pyytämällä palautetta sädehoidon lapsipotilailta ja tarvittaessa muokata sitä heidän vastaustensa perusteella. Jatkossa samankaltaisia oppaita voisi tehdä esimerkiksi teini-ikäisille käyttäen havainnollistamisessa valokuvia piirrosten sijaan. Oppaita voisi tehdä myös eri sairaaloille, jolloin ne vastaisivat nimenomaan heidän toimintatapojaan.