Terveystarkastusmalli ikääntyvän omaishoitajan terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään
Multisilta, Minna (2016)
Multisilta, Minna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110115624
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110115624
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään 65+ vuotiaiden omaishoitajien terveystarkastusmalli. Tavoitteena oli kartoittaa aiempien tutkimuksien ja kirjallisuuden avulla omaishoidon nykytila, omaishoitajan terveysriskit, toimintakyvyn mittaamisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen parhaat keinot. Benhcmarking menetelmällä selvitettiin muiden kuntien vastaavien terveystarkastusmallien toimivuutta käytännössä ja tätä teoriaan peilaten. Terveystarkastusmalli pilotoitiin ja kyselyllä kartoitettiin omaishoitajien palaute terveystarkastusmallista. Lisäksi palaute mallista kerättiin terveystarkastuksia toteuttaneilta terveydenhoitajilta ryhmäkeskustelulla.
Kehittämistyö toteutettiin syklisenä toimintatutkimuksena. Yli 60:nen kirjallisuus- ja tutkimusaineiston tuloksena syntyi jo vahva kuva omaishoitajan terveyden ja hyvinvoinnin uhista ja niiden seulontaan käytettävistä mittareista. Tutkimuksen toisessa syklissä käytiin kahdeksan eri kunnan terveystarkastusmallit läpi, neljän eri kunnan terveydenhoitajaan oltiin yhteydessä. Benhcmarking menetelmällä haettiin parhaiten tähän toimintaympäristöön sopivat toimintatavat. Kolmannessa syklissä syntyi malli ja aineisto terveystarkastusten toteuttamiseen. Neljännessä syklissä terveystarkastuksia pilotoitiin. Saatekirjeet, esitietolomake ja palautuskuori lähtivät yhteensä alueen 73:lle omaishoidon sopimuksen tehneelle omaishoitajalle. Esitietolomakkeen palautti 52 (71 %) omaishoitajaa ja terveystarkastuksiin osallistui 48 (66 %) omaishoitajaa. Näiltä omaishoitajilta pyydettiin asiakaspalautetta strukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi myös avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 37 (77 %) omaishoitajaa. Palautetta terveystarkastusmallista ja käytännöistä kerättiin myös viideltä terveystarkastuksia toteuttaneelta terveydenhoitajalta yksilö- ja ryhmähaastatteluna. Aineiston triangulaatiolla pyrittiin lisäämään kehittämistyön luotettavuutta ja laatua.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi malli terveystarkastuksen toteuttamisen sisällöistä ja käytännöistä. Terveyden ja toimintakyvyn ohella jaksamisen tukeminen näytteli suurta roolia terveystarkastuksissa. Terveystarkastukset koettiin erittäin tervetulleena kaikkien näkökulmasta. Asiakaspalautekyselyyn vastanneet omaishoitajat kokivat terveystarkastus mallin hyväksi, kattavaksi ja kokivat heidät kohdanneet terveydenhoitajat asiantunteviksi. Omaishoitajaa kuultiin, hänen omaa päätöksen tekoa kunnioitettiin. Vastanneet omaishoitajat halusivat osallistua terveystarkastuksiin uudelleen, jatkoa toivottiin. Kutsu tarkastuksiin toivottiin tapahtuvan kirjeitse. Terveydenhoitajat ja kunnan omaishoitoa koordinoivat kokivat mallin ja kutsukäytännöt toimiviksi. Terveystarkastusten toteuttamiseen tulee varata riittävästi aikaa. Omaishoitajille suunnatut terveystarkastukset koettiin kaikkien osalta erittäin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Jatkokehittämisen haasteita ovat säännöllinen tiedon kerääminen terveystarkastuksista sekä asiakaspalautteen kerääminen ja näiden pohjalta toiminnan kehittäminen. Muita jatkokehittämisen paikkoja ovat omaishoidon sopimuksen ulkopuolelle jäävien omaishoitajien terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen sekä terveystarkastukset sekä nuorempien omaishoitajaryhmien terveystarkastukset.
Kehittämistyö toteutettiin syklisenä toimintatutkimuksena. Yli 60:nen kirjallisuus- ja tutkimusaineiston tuloksena syntyi jo vahva kuva omaishoitajan terveyden ja hyvinvoinnin uhista ja niiden seulontaan käytettävistä mittareista. Tutkimuksen toisessa syklissä käytiin kahdeksan eri kunnan terveystarkastusmallit läpi, neljän eri kunnan terveydenhoitajaan oltiin yhteydessä. Benhcmarking menetelmällä haettiin parhaiten tähän toimintaympäristöön sopivat toimintatavat. Kolmannessa syklissä syntyi malli ja aineisto terveystarkastusten toteuttamiseen. Neljännessä syklissä terveystarkastuksia pilotoitiin. Saatekirjeet, esitietolomake ja palautuskuori lähtivät yhteensä alueen 73:lle omaishoidon sopimuksen tehneelle omaishoitajalle. Esitietolomakkeen palautti 52 (71 %) omaishoitajaa ja terveystarkastuksiin osallistui 48 (66 %) omaishoitajaa. Näiltä omaishoitajilta pyydettiin asiakaspalautetta strukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi myös avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 37 (77 %) omaishoitajaa. Palautetta terveystarkastusmallista ja käytännöistä kerättiin myös viideltä terveystarkastuksia toteuttaneelta terveydenhoitajalta yksilö- ja ryhmähaastatteluna. Aineiston triangulaatiolla pyrittiin lisäämään kehittämistyön luotettavuutta ja laatua.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi malli terveystarkastuksen toteuttamisen sisällöistä ja käytännöistä. Terveyden ja toimintakyvyn ohella jaksamisen tukeminen näytteli suurta roolia terveystarkastuksissa. Terveystarkastukset koettiin erittäin tervetulleena kaikkien näkökulmasta. Asiakaspalautekyselyyn vastanneet omaishoitajat kokivat terveystarkastus mallin hyväksi, kattavaksi ja kokivat heidät kohdanneet terveydenhoitajat asiantunteviksi. Omaishoitajaa kuultiin, hänen omaa päätöksen tekoa kunnioitettiin. Vastanneet omaishoitajat halusivat osallistua terveystarkastuksiin uudelleen, jatkoa toivottiin. Kutsu tarkastuksiin toivottiin tapahtuvan kirjeitse. Terveydenhoitajat ja kunnan omaishoitoa koordinoivat kokivat mallin ja kutsukäytännöt toimiviksi. Terveystarkastusten toteuttamiseen tulee varata riittävästi aikaa. Omaishoitajille suunnatut terveystarkastukset koettiin kaikkien osalta erittäin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Jatkokehittämisen haasteita ovat säännöllinen tiedon kerääminen terveystarkastuksista sekä asiakaspalautteen kerääminen ja näiden pohjalta toiminnan kehittäminen. Muita jatkokehittämisen paikkoja ovat omaishoidon sopimuksen ulkopuolelle jäävien omaishoitajien terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen sekä terveystarkastukset sekä nuorempien omaishoitajaryhmien terveystarkastukset.