TARINOIDEN MAA : Ohjaajien kokemuksia ja kehittämisideoita lasten vertaisryhmätoiminnasta
Paloviita, Pirjo (2016)
Paloviita, Pirjo
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016102615452
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016102615452
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Paloviita Pirjo. Tarinoiden maa. Ohjaajien kokemuksia ja kehittämisajatuksia lasten vertaisryhmätoiminnasta. Diakonia-ammattikorkeakoulu syksy 2016, 65 s., 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, Sosionomi (AMK) + diakonian (diakoni) virkatutkinto.
Opinnäytetyössä tutkittiin Tampereen seurakuntien perhediakoniassa kehitettyä Tarinoiden maa -menetelmää. Sitä on käytetty rikostaustaisten perheiden vertaisryhmätoiminnassa neljän vuoden ajan. Tutkimuksessa haastateltiin sähköpostitse 14 mukana ollutta ohjaajaa ja neljää asiantuntijavierailijaa. Heidän kokemuksiaan kysyttiin Tarinoiden maa -menetelmän toimivuudesta ja siitä, miten he toimintaa kehittäisivät. Aineiston keruussa käytettiin strukturoitua teemahaastattelua ja vastausten analysoinnissa Albert Humphreyn kehittämää SWOT–analyysia. Tutkimuksen teoreettisena pohjana käytettiin aiempia tutkimuksia ja aineistoa lasten vertaisryhmätoiminnasta, kirjallisuusterapiasta, leikkiterapiasta ja lapsilähtöisestä pedagogiikasta. Tutkimus on kvalitatiivinen.
Ohjaajat olivat kaikki innostuneita menetelmän toimivuudesta ja olivat sitä mieltä, että menetelmä sopii melkein mille perheelle tai ikäryhmälle tahansa, joilla on elämässään vaikeaa ja halua käsitellä sitä ryhmässä luovia menetelmiä käyttäen. Erityisesti Tarinamatto-menetelmä sopi lapsille juuri leikin vuoksi. Esimerkkiryhminä mainittiin perheet, joissa on mielenterveysongelmia, päihteiden käyttöä, surua, vammaisuutta tai mitä tahansa kriisiä. Myös adoptio-, sijais- ja maahanmuuttajaperheille menetelmä sopii hyvin.
Tarinoiden maa -toiminnassa erityisen hyvänä pidettiin toimivaa kokonaisuutta, jossa yhdistetään lasten vertaistukiryhmä, aikuisten ryhmä ja lapsen yksilötyöskentely. Tarinamatto nähtiin vaikuttavaksi leikkiterapian ja kirjallisuusterapian yhdistäväksi menetelmäksi, jossa lapsi sai kohdata turvallisesti elämäntilannettaan askarruttavia asioita. Tuotoksena syntyvät tarinat ja kirja auttoivat lasta hahmottamaan elämäänsä. Tarinoiden maassa lapsi tuli nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi.
Tarinoiden maa – vertaisryhmämallia on korkea aika tehdä tunnetuksi ja levittää eri toimijoiden käyttöön. Omana tutkimustuloksena kehitysnäkökulmasta ajattelen, että on tärkeää kouluttaa ohjaajat kunnolla ottamaan perusmenetelmä haltuun ennen kuin he muokkaavat menetelmää omiin tarpeisiinsa sopivaksi. Tampereen seurakuntayhtymä tarvitsisi omalle toiminnalleen myös pysyvät tilat ja turvatut resurssit.
ASIASANAT: Tarinoiden maa, Tarinamatto, kirjallisuusterapia, leikkiterapia, lapsilähtöinen toimintamalli, vertaisryhmätoiminta, Tampereen seurakuntien perhediakonia, kvalitatiivinen tutkimus
Paloviita Pirjo. Tarinoiden maa. Ohjaajien kokemuksia ja kehittämisajatuksia lasten vertaisryhmätoiminnasta. Diakonia-ammattikorkeakoulu syksy 2016, 65 s., 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, Sosionomi (AMK) + diakonian (diakoni) virkatutkinto.
Opinnäytetyössä tutkittiin Tampereen seurakuntien perhediakoniassa kehitettyä Tarinoiden maa -menetelmää. Sitä on käytetty rikostaustaisten perheiden vertaisryhmätoiminnassa neljän vuoden ajan. Tutkimuksessa haastateltiin sähköpostitse 14 mukana ollutta ohjaajaa ja neljää asiantuntijavierailijaa. Heidän kokemuksiaan kysyttiin Tarinoiden maa -menetelmän toimivuudesta ja siitä, miten he toimintaa kehittäisivät. Aineiston keruussa käytettiin strukturoitua teemahaastattelua ja vastausten analysoinnissa Albert Humphreyn kehittämää SWOT–analyysia. Tutkimuksen teoreettisena pohjana käytettiin aiempia tutkimuksia ja aineistoa lasten vertaisryhmätoiminnasta, kirjallisuusterapiasta, leikkiterapiasta ja lapsilähtöisestä pedagogiikasta. Tutkimus on kvalitatiivinen.
Ohjaajat olivat kaikki innostuneita menetelmän toimivuudesta ja olivat sitä mieltä, että menetelmä sopii melkein mille perheelle tai ikäryhmälle tahansa, joilla on elämässään vaikeaa ja halua käsitellä sitä ryhmässä luovia menetelmiä käyttäen. Erityisesti Tarinamatto-menetelmä sopi lapsille juuri leikin vuoksi. Esimerkkiryhminä mainittiin perheet, joissa on mielenterveysongelmia, päihteiden käyttöä, surua, vammaisuutta tai mitä tahansa kriisiä. Myös adoptio-, sijais- ja maahanmuuttajaperheille menetelmä sopii hyvin.
Tarinoiden maa -toiminnassa erityisen hyvänä pidettiin toimivaa kokonaisuutta, jossa yhdistetään lasten vertaistukiryhmä, aikuisten ryhmä ja lapsen yksilötyöskentely. Tarinamatto nähtiin vaikuttavaksi leikkiterapian ja kirjallisuusterapian yhdistäväksi menetelmäksi, jossa lapsi sai kohdata turvallisesti elämäntilannettaan askarruttavia asioita. Tuotoksena syntyvät tarinat ja kirja auttoivat lasta hahmottamaan elämäänsä. Tarinoiden maassa lapsi tuli nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi.
Tarinoiden maa – vertaisryhmämallia on korkea aika tehdä tunnetuksi ja levittää eri toimijoiden käyttöön. Omana tutkimustuloksena kehitysnäkökulmasta ajattelen, että on tärkeää kouluttaa ohjaajat kunnolla ottamaan perusmenetelmä haltuun ennen kuin he muokkaavat menetelmää omiin tarpeisiinsa sopivaksi. Tampereen seurakuntayhtymä tarvitsisi omalle toiminnalleen myös pysyvät tilat ja turvatut resurssit.
ASIASANAT: Tarinoiden maa, Tarinamatto, kirjallisuusterapia, leikkiterapia, lapsilähtöinen toimintamalli, vertaisryhmätoiminta, Tampereen seurakuntien perhediakonia, kvalitatiivinen tutkimus