Kokemusasiantuntijoiden mielenterveyskuntoutujina kohtaamista asenteista ja eriarvoisuudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa
Jalkanen, Heidi; Ristola, Satu (2016)
Jalkanen, Heidi
Ristola, Satu
Saimaan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061913191
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061913191
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia kokemusasiantuntijoilla on sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä mielenterveyskuntoutujan roolissa ja ovatko he kohdanneet jonkinlaisia asenteita tai eriarvoisuutta sosiaali-ja terveyspalveluissa.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää kokemusasiantuntijaa.
Haastattelut toteutettiin yksilöteemahaa statteluina. Aineisto analysoitiininduktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan kokemukset mielenterveyskuntoutujien kohtaamista asenteista sosiaali-ja terveyspalveluissa jakautuivat positiivisiin kokemuksiin ja huonompiin kokemuksiin ja asenteisiin. Usea haastateltava pohti, että asenteet mielenterveyskuntoutujia kohtaan ovat paranemassa.
Heillä oli hyviä kokemuksia saamastaan hoidosta lääkäreiltä ja hoitajilta.
Haastateltavilla oli monenlaisia kokemuksia vaikeudesta saada hyvää hoitoa. Esimerkiksi ulkonäöllä oli vaikutusta hoidon saamisessa. Hoitohenkilökunta ei aina ottanut mielenterveyskuntoutujaa vakavasti tämän hakiessa apua. Kohtaaminen vaihteli muutenkin paljon.
Tuloksista voidaan päätellä, että sosiaali- jaterveysalan ammattilaisilla on edelleen negatiivista asennoitumista mielenterveyskuntoutujia kohtaan. Tuloksissa tuotiin esille myös oman asenteen tärkeyttä ja vaikutusta hoidossa.
Jatkossa olisi tutkimisen arvoista selvittää, miten hoitohenkilökunnan asenteisiin mielen terveyskuntoutujia kohtaan kyettäisiin vaikuttamaan. Sitä kautta mielenterveyskuntoutujien asemaa voisi parantaa. Hoitajien omaa näkökulmaa asenteisiin voisi myös tutkia. Tulevaisuudessa hoitajien asenteisiin olisi syytä vaikuttaa jo opiskeluvaiheessa tehokkaammin.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää kokemusasiantuntijaa.
Haastattelut toteutettiin yksilöteemahaa statteluina. Aineisto analysoitiininduktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan kokemukset mielenterveyskuntoutujien kohtaamista asenteista sosiaali-ja terveyspalveluissa jakautuivat positiivisiin kokemuksiin ja huonompiin kokemuksiin ja asenteisiin. Usea haastateltava pohti, että asenteet mielenterveyskuntoutujia kohtaan ovat paranemassa.
Heillä oli hyviä kokemuksia saamastaan hoidosta lääkäreiltä ja hoitajilta.
Haastateltavilla oli monenlaisia kokemuksia vaikeudesta saada hyvää hoitoa. Esimerkiksi ulkonäöllä oli vaikutusta hoidon saamisessa. Hoitohenkilökunta ei aina ottanut mielenterveyskuntoutujaa vakavasti tämän hakiessa apua. Kohtaaminen vaihteli muutenkin paljon.
Tuloksista voidaan päätellä, että sosiaali- jaterveysalan ammattilaisilla on edelleen negatiivista asennoitumista mielenterveyskuntoutujia kohtaan. Tuloksissa tuotiin esille myös oman asenteen tärkeyttä ja vaikutusta hoidossa.
Jatkossa olisi tutkimisen arvoista selvittää, miten hoitohenkilökunnan asenteisiin mielen terveyskuntoutujia kohtaan kyettäisiin vaikuttamaan. Sitä kautta mielenterveyskuntoutujien asemaa voisi parantaa. Hoitajien omaa näkökulmaa asenteisiin voisi myös tutkia. Tulevaisuudessa hoitajien asenteisiin olisi syytä vaikuttaa jo opiskeluvaiheessa tehokkaammin.