KYLMÄVALSSAAMOIDEN KUNNONVALVONNAN KEHITTÄMINEN
Kerola, Jukka (2016)
Kerola, Jukka
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060311800
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060311800
Tiivistelmä
Tämä insinöörityö käsittelee kunnonvalvonnan värähtelymittausten kohdennusta Outokummun Tornion tehtaiden kylmävalssaamoilla. Työn tavoitteena oli selvittää värähtelymittausten oikea kohdennus kylmävalssaamo 1:n hehkutus- ja peittauslinjoilla 1, 2, 3, ja 4 sekä kylmävalssaamo 2:lla. Lisäksi työssä arvioitiin kohteita, joihin olisi tarpeellista asentaa jatkuvatoiminen kunnonvalvonta-järjestelmä. Se rajataan pumppujen ja puhaltimien sekä niiden sähkömoottoreiden laakerivikaantumisten tarkasteluun.
Työssä laadittiin linjakohtaisesti Excel-taulukko, jonka tietoja käytettiin värähtelymittausten kohdennukseen. Työ alkoi linjojen laitekannan keräämisellä kunnossapidon tietojärjestelmästä. Taulukkoon lisättiin seuraavaksi nykyisin valvottavat laitteet ja laitteiden kriittisyysluokittelu. Nykyisin valvonnassa olevista ja kriittistä laitteista selvitettiin vikaantumisherkkyys, pyörimistaajuus ja sähkö-moottorin teho. Taulukkoa täydennettiin linjojen työnjohtajien kanssa.
Linjojen työnjohtajien kanssa käytiin läpi laitekohtaisesti vikaantumisen vaikutukset ja se, onko laitteille olemassa varalaitteita. Samalla taulukkoon lisättiin kunnossapidon tietojärjestelmästä puuttuneita laitteita, joiden tietoja täydennettiin myöhemmin. Kerättyjen tietojen pohjalta annettiin laitekohtainen suositus värähtelymittausten tarpeellisuudesta.
Arvio värähtelymittausten kohdennuksesta perustui useisiin seikkoihin. Tärkeimpänä tekijänä olivat tuotannollinen kriittisyys ja vikaantumisen vaikutukset. Lisäksi huomioitiin laitteen häiriöherkkyyttä, arvoa ja laitteiden luoksepäästävyyttä. Mittaustiheys valittiin häiriöherkkyyden ja pyörimistaajuuden perusteella. Tärkeimpiin tai vaikeasti mitattaviin kohteisiin esitettiin jatkuvatoimista mittausjärjestelmää.
Linjojen värähtelymittaukset olivat pääpiirteittäin kohtuullisella tasolla, mutta työ paljasti useita uusia kohteita, joissa laiterikko vaikuttaa välittömästi tuotantoon. Valvonnasta puuttui esimerkiksi tärkeitä uunin savukaasupuhaltimia ja kaasunpesujen puhaltimia, joiden rikkoontuminen pysäyttää välittömästi linjan tuotannon. Lisäksi työssä esitettiin muutoksia nykyisin määräajoin mitattavien kohteiden mittausväleihin.
Työn tuloksena luotiin Outokummulle käyttöön työkalu, joka auttaa kehittämään värähtelymittaus-toimintaa sekä määräajoin tehtävissä että jatkuvatoimisissa mittauksissa. Taulukkoon on kerätty tärkeimmät tiedot, joiden perusteella värähtelymittauksia kohdennetaan. Työn pohjalta voidaan tehdä laitekohtaisesti lopullinen päätös, lisätäänkö kohde värähtelymittausten piiriin.
Työssä laadittiin linjakohtaisesti Excel-taulukko, jonka tietoja käytettiin värähtelymittausten kohdennukseen. Työ alkoi linjojen laitekannan keräämisellä kunnossapidon tietojärjestelmästä. Taulukkoon lisättiin seuraavaksi nykyisin valvottavat laitteet ja laitteiden kriittisyysluokittelu. Nykyisin valvonnassa olevista ja kriittistä laitteista selvitettiin vikaantumisherkkyys, pyörimistaajuus ja sähkö-moottorin teho. Taulukkoa täydennettiin linjojen työnjohtajien kanssa.
Linjojen työnjohtajien kanssa käytiin läpi laitekohtaisesti vikaantumisen vaikutukset ja se, onko laitteille olemassa varalaitteita. Samalla taulukkoon lisättiin kunnossapidon tietojärjestelmästä puuttuneita laitteita, joiden tietoja täydennettiin myöhemmin. Kerättyjen tietojen pohjalta annettiin laitekohtainen suositus värähtelymittausten tarpeellisuudesta.
Arvio värähtelymittausten kohdennuksesta perustui useisiin seikkoihin. Tärkeimpänä tekijänä olivat tuotannollinen kriittisyys ja vikaantumisen vaikutukset. Lisäksi huomioitiin laitteen häiriöherkkyyttä, arvoa ja laitteiden luoksepäästävyyttä. Mittaustiheys valittiin häiriöherkkyyden ja pyörimistaajuuden perusteella. Tärkeimpiin tai vaikeasti mitattaviin kohteisiin esitettiin jatkuvatoimista mittausjärjestelmää.
Linjojen värähtelymittaukset olivat pääpiirteittäin kohtuullisella tasolla, mutta työ paljasti useita uusia kohteita, joissa laiterikko vaikuttaa välittömästi tuotantoon. Valvonnasta puuttui esimerkiksi tärkeitä uunin savukaasupuhaltimia ja kaasunpesujen puhaltimia, joiden rikkoontuminen pysäyttää välittömästi linjan tuotannon. Lisäksi työssä esitettiin muutoksia nykyisin määräajoin mitattavien kohteiden mittausväleihin.
Työn tuloksena luotiin Outokummulle käyttöön työkalu, joka auttaa kehittämään värähtelymittaus-toimintaa sekä määräajoin tehtävissä että jatkuvatoimisissa mittauksissa. Taulukkoon on kerätty tärkeimmät tiedot, joiden perusteella värähtelymittauksia kohdennetaan. Työn pohjalta voidaan tehdä laitekohtaisesti lopullinen päätös, lisätäänkö kohde värähtelymittausten piiriin.