Sävellajikarakteristiikka tasavireisessä viritysjärjestelmässä
Vaari, Patrik (2016)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211593
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211593
Tiivistelmä
Sävellajikarakteristiikka oli vielä 1700- ja 1800-luvuilla säveltäjien ja musiikkiteoreetikoiden piirissä ilmiönä laajalti tunnettu. Ilmiön selitykseksi on menneinä vuosisatoina kehitetty erilaisia teorioita mutta sen olemassaololle ei ole löydetty riittävän kattavaa selitystä. Eri sävellajien koettiin kantavan tiettyjä ominaisuuksia, arviot eivät olleet kuitenkaan yhteneviä. Keskustelu sävellajien luonteista katosi ei-tonaalisen musiikin yleistyttyä 1900-luvun alkupuolella.
Musiikin ja tunteiden tutkimus on uusi monitieteinen tutkimusala, joka on viimeisten 15:n vuoden aikana kehittynyt nopeasti etsimään vastauksia sille, mikä musiikissa saa meidät tunteiden valtaan, miten se ilmenee ja mitkä ovat sen taustalla olevat mekanismit. Toisin kuin esimerkiksi tempon vaikutusta, sävellajin vaikutusta tunteisiin on hyvin vähän tutkittu.
Opinnäytetyössäni selvitin sävellajien tunnevaikutuksia kokeella, jossa 14:lle koehenkilöille esitettiin säveltämäni lyhyt musiikkinäyte viidessä eri sävellajissa. Heitä pyydettiin nimeämään niiden herättämä tunnemielikuva sekä sävellykseen sopivin sävellaji. Koehenkilöt olivat musiikin ammattilaisia ja opiskelijoita.
Kysymykseen, vaikuttaako sävellaji kappaleen herättämiin tunteisiin, voidaan kokeen perusteella vastata myönteisesti: yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kaikki kokivat sävellajeilla olevan affektiivisia ominaisuuksia. Kahdessa sävellajissa, A-duurissa ja G-duurissa, koehenkilöiden ilmoittamat tunnetilat ovat hämmästyttävän yhteneväisiä. Silti tämäkin tutkimus vahvistaa aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyä huomiota ettei tiettyyn sävellajiin voida liittää tiettyä yleistettävää tunnetilaa, sillä tunnekokemus on aina hyvin subjektiivinen.
Musiikin ja tunteiden tutkimus on uusi monitieteinen tutkimusala, joka on viimeisten 15:n vuoden aikana kehittynyt nopeasti etsimään vastauksia sille, mikä musiikissa saa meidät tunteiden valtaan, miten se ilmenee ja mitkä ovat sen taustalla olevat mekanismit. Toisin kuin esimerkiksi tempon vaikutusta, sävellajin vaikutusta tunteisiin on hyvin vähän tutkittu.
Opinnäytetyössäni selvitin sävellajien tunnevaikutuksia kokeella, jossa 14:lle koehenkilöille esitettiin säveltämäni lyhyt musiikkinäyte viidessä eri sävellajissa. Heitä pyydettiin nimeämään niiden herättämä tunnemielikuva sekä sävellykseen sopivin sävellaji. Koehenkilöt olivat musiikin ammattilaisia ja opiskelijoita.
Kysymykseen, vaikuttaako sävellaji kappaleen herättämiin tunteisiin, voidaan kokeen perusteella vastata myönteisesti: yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kaikki kokivat sävellajeilla olevan affektiivisia ominaisuuksia. Kahdessa sävellajissa, A-duurissa ja G-duurissa, koehenkilöiden ilmoittamat tunnetilat ovat hämmästyttävän yhteneväisiä. Silti tämäkin tutkimus vahvistaa aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyä huomiota ettei tiettyyn sävellajiin voida liittää tiettyä yleistettävää tunnetilaa, sillä tunnekokemus on aina hyvin subjektiivinen.