Paikkabrändin lähtokohdat alueen maankäytön kehittämisen tukena : case: Lohjan Ventelä
Kinnunen, Jaana (2016)
Kinnunen, Jaana
Lahden ammattikorkeakoulu
2016
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610231
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli paikkabrändin rakentaminen maankäytön kehityksen näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää maankäytön kehityksen sekä brändin rakentamisen pääkäsitteet ja prosessit ja soveltaa tutkittua teoriaa käytäntöön. Tutkimuskohteeksi valikoitui Lohjan kaupungin toimeksiannosta Ventelän taajaman osa-alue, ja työ tehtiin esiselvitykseksi Ventelän kehittämisohjelmaa varten.
Teoriaosuudessa perehdyttiin maankäytön kehityksen lähtökohtiin kaavoituksen näkökulmasta sekä brändin rakentamisen keskeisiin osiin, identiteettiin ja imagoon, joista sovellettiin työlle paikkabrändäämisen viitekehys. Viitekehyksen muotouduttua Ventelän alueen todellisia tekijöitä tutkittiin pääosin valmiiden aineistojen pohjalta erottautumisnäkökulmasta. Alueesta teetettiin myös sähköinen imagokysely, mikä loi tutkimukselle käyttäjälähtöisen mielikuva-aineiston tulevaan maankäytön kehitykseen. Lopuksi kerätyistä tiedoista muodostettiin keskeiset paikkabrändin rakentamisen lähtökohdat kaavoitustyön tueksi.
Keskeiset tulokset syntyivät eHaravalla tuotetusta käyttäjälähtöisestä sähköisestä kyselystä, jossa ympäristön visuaalinen olomuoto ja liikenteellinen saavutettavuus nousivat paikkabrändin merkittävävimmiksi tekijöiksi tässä tapaustutkimuksessa.
Tutkimuksen keskeisin päätelmä oli, että maankäytön kehitystyötä tekevät ammattilaiset yhteistyössä paikallisen tahon kanssa ovat ensisijainen tekijä paikkabrändin potentiaalin rakentamiselle, mutta sen toteutumista se ei takaa. Toteutuminen on kiinni summasta erilaisia tekijöitä, joista korostuvat maanomistajien, rakentajatahojen sekä alueen paikallinen väestön toimista ja päätöksistä.
Teoriaosuudessa perehdyttiin maankäytön kehityksen lähtökohtiin kaavoituksen näkökulmasta sekä brändin rakentamisen keskeisiin osiin, identiteettiin ja imagoon, joista sovellettiin työlle paikkabrändäämisen viitekehys. Viitekehyksen muotouduttua Ventelän alueen todellisia tekijöitä tutkittiin pääosin valmiiden aineistojen pohjalta erottautumisnäkökulmasta. Alueesta teetettiin myös sähköinen imagokysely, mikä loi tutkimukselle käyttäjälähtöisen mielikuva-aineiston tulevaan maankäytön kehitykseen. Lopuksi kerätyistä tiedoista muodostettiin keskeiset paikkabrändin rakentamisen lähtökohdat kaavoitustyön tueksi.
Keskeiset tulokset syntyivät eHaravalla tuotetusta käyttäjälähtöisestä sähköisestä kyselystä, jossa ympäristön visuaalinen olomuoto ja liikenteellinen saavutettavuus nousivat paikkabrändin merkittävävimmiksi tekijöiksi tässä tapaustutkimuksessa.
Tutkimuksen keskeisin päätelmä oli, että maankäytön kehitystyötä tekevät ammattilaiset yhteistyössä paikallisen tahon kanssa ovat ensisijainen tekijä paikkabrändin potentiaalin rakentamiselle, mutta sen toteutumista se ei takaa. Toteutuminen on kiinni summasta erilaisia tekijöitä, joista korostuvat maanomistajien, rakentajatahojen sekä alueen paikallinen väestön toimista ja päätöksistä.