"Ottivat minut hyvin huomioon eikä ajatellut, että olen vain potilas" : Diabetekseen sairastuneiden aikuis- ja nuoruusikäisten kokemukset aloitusohjauksesta
Kreivi, Mariella; Joensuu, Silja (2016)
Kreivi, Mariella
Joensuu, Silja
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605208954
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605208954
Tiivistelmä
Diabetes on yleistynyt Suomessa huomattavasti viime vuosikymmenten kuluessa. Sairautena se vaatii terveydenhuollon henkilöstöltä monialaista osaamista. Hyvin onnistuneella potilasohjauksella on vaikutusta asiakkaan terveyteen, sen edistämiseen ja laajemmin kansanterveyteen. Aloitusohjaus on hoitojakso, jonka tavoitteena on potilaan omahoidosta selviytyminen. Se vaikuttaa olennaisesti potilaan hoitoon ja siihen sitoutumiseen. Rakenteelliset muutokset terveydenhuollossa sekä hoitopaikkojen määrän vähentyminen osastoilla ovat synnyttäneet tarpeita polikliinisen hoitotyön kehittämiseen.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Oulun yliopistollisen sairaalan sisätautipoliklinikka. Toisena yhteistyötahona oli vuodeosasto 35. Työn tarkoituksena oli kuvailla diabetekseen sairastuneiden aikuis- ja nuoruusikäisten kokemuksia aloitusohjauksesta. Tavoitteenamme oli tuoda hyötyä yhteistyökumppanille tuottamalla tietoa hoitajille siitä, millaiseksi potilaat kokevat aloitusvaiheen ohjauksen sekä vertailla poliklinikalla ja vuodeosastolla saatua ohjausta. Tavoitteena on myös, että tutkimustiedon avulla ohjausta voidaan kehittää puuttumalla tutkimustuloksista ilmi tuleviin asioihin, jolloin ohjauksen laatu, potilaan kokemus aloitusohjauksesta ja omahoidon hallinta paranee. Itseämme koskevana tavoitteena on saada tietoa, jota voimme hyödyntää tulevina hoitotyön ammattilaisina.
Tutkimusotteena käytimme määrällistä tutkimusotetta, joka täydentyi laadullisella tiedolla. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi myös avoimia kysymyksiä. Lomake postitettiin 99:lle vuosina 2013-2015 aloitusohjauksen saaneelle ja heistä 35 vastasi kyselyyn. Vastausprosentti oli 34,7 %. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja sisällön analyysillä.
Tulosten perusteella aloitusohjauksen saaneet kokivat olevansa pääosin tyytyväisiä saamansa aloitusohjauksen kokonaisuuteen. Potilaslähtöisyys toteutui tulosten perusteella pääasiassa hyvin. Suurimmat puutteet olivat psyykkisen tuen saamisessa sekä ohjausajan riittävyydessä. Aloitusohjauksen onnistumista edistävänä tekijänä esiin nousi muun muassa hoitajan antama tuki ja estävänä tekijänä asioiden liian nopea läpikäyminen. Kehittämistarpeina molemmissa ohjauspaikoissa ilmeni esimerkiksi psyykkisen tuen ja ohjausajan lisääminen. Poliklinikalla ohjauksen saaneet olivat tulosten perusteella aloitusohjaukseen kokonaisuutena hieman tyytyväisempiä kuin vuodeosastolla ohjatut. Lisäksi he kokivat oppineensa pääosin hieman paremmin sisältöön liittyvät asiat. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sekä poliklinikalla että vuodeosastolla aloitusohjauksen kehittämisessä.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Oulun yliopistollisen sairaalan sisätautipoliklinikka. Toisena yhteistyötahona oli vuodeosasto 35. Työn tarkoituksena oli kuvailla diabetekseen sairastuneiden aikuis- ja nuoruusikäisten kokemuksia aloitusohjauksesta. Tavoitteenamme oli tuoda hyötyä yhteistyökumppanille tuottamalla tietoa hoitajille siitä, millaiseksi potilaat kokevat aloitusvaiheen ohjauksen sekä vertailla poliklinikalla ja vuodeosastolla saatua ohjausta. Tavoitteena on myös, että tutkimustiedon avulla ohjausta voidaan kehittää puuttumalla tutkimustuloksista ilmi tuleviin asioihin, jolloin ohjauksen laatu, potilaan kokemus aloitusohjauksesta ja omahoidon hallinta paranee. Itseämme koskevana tavoitteena on saada tietoa, jota voimme hyödyntää tulevina hoitotyön ammattilaisina.
Tutkimusotteena käytimme määrällistä tutkimusotetta, joka täydentyi laadullisella tiedolla. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi myös avoimia kysymyksiä. Lomake postitettiin 99:lle vuosina 2013-2015 aloitusohjauksen saaneelle ja heistä 35 vastasi kyselyyn. Vastausprosentti oli 34,7 %. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja sisällön analyysillä.
Tulosten perusteella aloitusohjauksen saaneet kokivat olevansa pääosin tyytyväisiä saamansa aloitusohjauksen kokonaisuuteen. Potilaslähtöisyys toteutui tulosten perusteella pääasiassa hyvin. Suurimmat puutteet olivat psyykkisen tuen saamisessa sekä ohjausajan riittävyydessä. Aloitusohjauksen onnistumista edistävänä tekijänä esiin nousi muun muassa hoitajan antama tuki ja estävänä tekijänä asioiden liian nopea läpikäyminen. Kehittämistarpeina molemmissa ohjauspaikoissa ilmeni esimerkiksi psyykkisen tuen ja ohjausajan lisääminen. Poliklinikalla ohjauksen saaneet olivat tulosten perusteella aloitusohjaukseen kokonaisuutena hieman tyytyväisempiä kuin vuodeosastolla ohjatut. Lisäksi he kokivat oppineensa pääosin hieman paremmin sisältöön liittyvät asiat. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sekä poliklinikalla että vuodeosastolla aloitusohjauksen kehittämisessä.