Sisäilman laadunvarmistus peruskorjaushankkeessa
Vallius, Marko (2016)
Vallius, Marko
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605168097
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605168097
Tiivistelmä
Rakennusten kosteus- ja homevauriot on arvioitu yhdeksi merkittäväksi syyksi huonoon sisäilman laatuun, joka taas on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Kosteus- ja homevaurioiden ja muiden sisäilman laatua heikentävien tekijöiden poistaminen korjausrakentamisen keinoin on haastavaa ja edellyttää onnistuakseen korjaushankkeen kokonaisvaltaista laadunhallintaa. Tässä opinnäytetyössä käsiteltiin sisäilmakorjausten laatuun ja laadunvarmistukseen liittyviä tekijöitä, vaatimuksia ja haasteita. Työssä kiinnitettiin korjausten toteutusvaiheen lisäksi erityistä huomiota myös hankeprosessin muihin vaiheisiin, joissa onnistumisella on ratkaiseva merkitys paitsi koko korjaushankkeen onnistumisen myös korjattavan kohteen sisäilman laadun kannalta.
Opinnäytetyö pohjautuu pääosin Lapinlahden terveyskeskuksen peruskorjaushankkeen aikana koottuun aineistoon, mutta kokemuksia myös muista sisäilmakorjauskohteista hyödynnettiin soveltuvin osin. Aiheen käsittely on pyritty rajaamaan korjaushankkeisiin ja sisäilman laatuun vaikuttaviin tekijöihin.
Rakennushankkeessa tulisi panostaa nykyistä enemmän myös työmaavaihetta edeltäviin hankevaiheisiin, joissa onnistumisella on erittäin suuri merkitys paitsi hankkeen lopputuloksen laadulle, myös sen kokonaiskustannuksille. Korjausten laadunvarmistustoimet pitäisi suunnitella ja sopia jo hyvissä ajoin ennen korjaustöiden aloittamista, jotta niiden kokonaisvaikutukset työmaan toteutukseen voidaan huomioida. Korjaustöiden eri vaiheet tulee valvoa ja dokumentoida huolellisesti. Sisäilmakorjausten onnistuminen vaatii hankkeen osapuolilta erityisosaamista ja saumatonta yhteistyötä. Yksityiskohtien huomioiminen ja detaljisuunnittelu on erityisen tärkeää silloin, kun kaikkia kuntotutkimuksissa todettuja tai mahdollisesti rakenteissa piileviä vaurioita ei poisteta korjausten yhteydessä ja joudutaan turvautumaan osittaiseen korjaukseen ja rakenteiden tiivistämiseen.
Sisäilmakorjauksen laadunvarmistuksen ja kaikkien siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen käytännössä on haastavaa, mikä kävi ilmi myös opinnäytetyöni kenttävaiheessa. Avoimuuden puute hankaloittaa yhteisymmärryksen löytämistä niistä periaatteista ja toimintatavoista, joilla korjausrakennushanketta tulisi viedä eteenpäin laadunvarmistuksen osalta. Kosteuden- ja puhtaudenhallintaan on olemassa hyviä ohjeita ja työkaluja, mutta puutteet niiden työmaa-aikaisessa soveltamisessa johtunevat enimmäkseen syvälle juurtuneista toimintamalleista ja asenteista, joiden muuttuminen vie aikaa. Opinnäytetyön kenttävaiheen yhteydessä tehdyt havainnot osoittivat, että suomalaisessa rakentamiskäytännöissä tulisi panostaa nykyistäkin enemmän rakentamisen kosteuden- ja pölynhallintaan sekä painottaa terveen rakentamisen periaatteita ja sisäilman laadun merkitystä urakka-asiakirjoissa.
Opinnäytetyön tuloksista johdettiin sisäilmaongelmaisten rakennusten korjaushankkeiden toteuttamiseen liittyviä suosituksia. Uusien urakkamuotojen hyödyntäminen laajemmin ja rohkeammin sisäilmakorjauksissa saattaisi edistää korjaushankkeen osapuolten aitoa yhteispeliä ja parantaa siten myös koko korjaushankkeen laatua. Uusien toimintamallien omaksuminen työmailla vaatii kuitenkin jatkuvaa kehitystyötä sekä toimijoiden tietoisuuden ja sitoutumisasteen parantamista.
Opinnäytetyö pohjautuu pääosin Lapinlahden terveyskeskuksen peruskorjaushankkeen aikana koottuun aineistoon, mutta kokemuksia myös muista sisäilmakorjauskohteista hyödynnettiin soveltuvin osin. Aiheen käsittely on pyritty rajaamaan korjaushankkeisiin ja sisäilman laatuun vaikuttaviin tekijöihin.
Rakennushankkeessa tulisi panostaa nykyistä enemmän myös työmaavaihetta edeltäviin hankevaiheisiin, joissa onnistumisella on erittäin suuri merkitys paitsi hankkeen lopputuloksen laadulle, myös sen kokonaiskustannuksille. Korjausten laadunvarmistustoimet pitäisi suunnitella ja sopia jo hyvissä ajoin ennen korjaustöiden aloittamista, jotta niiden kokonaisvaikutukset työmaan toteutukseen voidaan huomioida. Korjaustöiden eri vaiheet tulee valvoa ja dokumentoida huolellisesti. Sisäilmakorjausten onnistuminen vaatii hankkeen osapuolilta erityisosaamista ja saumatonta yhteistyötä. Yksityiskohtien huomioiminen ja detaljisuunnittelu on erityisen tärkeää silloin, kun kaikkia kuntotutkimuksissa todettuja tai mahdollisesti rakenteissa piileviä vaurioita ei poisteta korjausten yhteydessä ja joudutaan turvautumaan osittaiseen korjaukseen ja rakenteiden tiivistämiseen.
Sisäilmakorjauksen laadunvarmistuksen ja kaikkien siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen käytännössä on haastavaa, mikä kävi ilmi myös opinnäytetyöni kenttävaiheessa. Avoimuuden puute hankaloittaa yhteisymmärryksen löytämistä niistä periaatteista ja toimintatavoista, joilla korjausrakennushanketta tulisi viedä eteenpäin laadunvarmistuksen osalta. Kosteuden- ja puhtaudenhallintaan on olemassa hyviä ohjeita ja työkaluja, mutta puutteet niiden työmaa-aikaisessa soveltamisessa johtunevat enimmäkseen syvälle juurtuneista toimintamalleista ja asenteista, joiden muuttuminen vie aikaa. Opinnäytetyön kenttävaiheen yhteydessä tehdyt havainnot osoittivat, että suomalaisessa rakentamiskäytännöissä tulisi panostaa nykyistäkin enemmän rakentamisen kosteuden- ja pölynhallintaan sekä painottaa terveen rakentamisen periaatteita ja sisäilman laadun merkitystä urakka-asiakirjoissa.
Opinnäytetyön tuloksista johdettiin sisäilmaongelmaisten rakennusten korjaushankkeiden toteuttamiseen liittyviä suosituksia. Uusien urakkamuotojen hyödyntäminen laajemmin ja rohkeammin sisäilmakorjauksissa saattaisi edistää korjaushankkeen osapuolten aitoa yhteispeliä ja parantaa siten myös koko korjaushankkeen laatua. Uusien toimintamallien omaksuminen työmailla vaatii kuitenkin jatkuvaa kehitystyötä sekä toimijoiden tietoisuuden ja sitoutumisasteen parantamista.