Lehtitilauslaskujen e-laskutusasteen kasvattaminen suomalaisessa mediatalossa
Eronen, Marika (2016)
Eronen, Marika
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605137791
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605137791
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kasvattaa Alma Media Oyj:n lehtitilauslaskujen sähköisyysaste 15 %:sta 25 %:iin toukokuun 2015 ja helmikuun lopun 2016 välisenä aikana. Tarkoituksena oli selvittää syitä miksi lehden tilaaja-asiakkaat eivät ole vielä ottaneet sähköistä laskua käyttöönsä, miksi eivät aio tehdä näin jatkossakaan ja mitkä syyt saisivat asiakkaat ottamaan sähköisen laskun käyttöön. Opinnäytetyön toimenpiteet painottuivat henkilöasiakkaiden e-laskutusasteen kasvattamiseen, yritysasiakkaille ei opinnäytetyössä kohdennettu toimenpiteitä.
Opinnäytetyön tutkimusote oli kvalitatiivinen tutkimus ja työn lähestymistapa tapaustutkimus. Teoriaosuudessa käsitellään laskun maksua ja sähköistä laskutusta yleisesti, kerrotaan Alma Media Oyj:n tilauslaskujen kappalemäärät ja laskujen sähköisyysaste viime vuosina, paneudutaan asiakkaan kokemaan arvoon ja hyötyyn sekä luottamukseen sähköisissä palveluissa. Teoriaosuudessa käsitellään myös digitalisaation murrosta suomalaisessa sanomalehdistössä. Opinnäytetyön empiirisessä osiossa kerrotaan opinnäytetyössä tehdyt toimenpiteet. Toimenpiteitä olivat henkilöasiakkaille suunnattu markkinointikampanja Alma Media Oyj:n 19:ssä paikallis- ja maakuntalehdessä sekä asiakkaille lähetetty sähköpostikysely.
Alma Media Oyj:n tilauslaskujen sähköisyysaste kasvoi tehtyjen toimenpiteiden perusteella 15 %:sta 18 %:iin. Tulosta voidaan pitää kohtuullisena, mutta tavoitetta ei kuitenkaan saavutettu. Kyselyn perusteella tuli ilmi, että asiakkaat eivät ole ottaneet e-laskua käyttöönsä pääasiassa oman viitseliäisyytensä vuoksi ja halun pitäytyä paperilaskussa. Asiakkaat olivat kyselyn perusteella valmiita ottamaan e-laskun käyttöön jos oma asenne e-laskuun muuttuisi, e-laskun käyttöönotto tehtäisiin entistä helpommaksi tai e-laskuun siirtymisestä saisi alennuksen tilauksen hintaan tai muun maksutapaedun. Laskuttajalta kaivattiin myös aktiivisempaa roolia, neuvontaa ja motivointia e-laskuun siirtymisessä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että opinnäytetyössä tehdyt toimenpiteet eivät olleet riittävät tavoitteeseen pääsemiseksi. Tavoite asetettiin kuitenkin tarkoituksella korkeaksi, koska se oli linjassa yrityksen tavoitteeseen. Pelkkä markkinointikampanja ja asiakkaille lähetetty kysely eivät riittäneet ja toimenpiteitä olisi pitänyt olla useampia. Asiakkaille lähetetystä kyselystä saatiin kuitenkin hyviä tuloksia ja ideoita jatkotoimenpiteitä varten. Näitä ovat sähköpostimarkkinointikampanja e-laskun käytöstä sekä laskuttajan aktiivisempi rooli e-laskun käyttöönotossa neuvoen, opastaen ja motivoiden sekä muistuttaen e-laskun eduista ja hyödyistä.
Opinnäytetyön tutkimusote oli kvalitatiivinen tutkimus ja työn lähestymistapa tapaustutkimus. Teoriaosuudessa käsitellään laskun maksua ja sähköistä laskutusta yleisesti, kerrotaan Alma Media Oyj:n tilauslaskujen kappalemäärät ja laskujen sähköisyysaste viime vuosina, paneudutaan asiakkaan kokemaan arvoon ja hyötyyn sekä luottamukseen sähköisissä palveluissa. Teoriaosuudessa käsitellään myös digitalisaation murrosta suomalaisessa sanomalehdistössä. Opinnäytetyön empiirisessä osiossa kerrotaan opinnäytetyössä tehdyt toimenpiteet. Toimenpiteitä olivat henkilöasiakkaille suunnattu markkinointikampanja Alma Media Oyj:n 19:ssä paikallis- ja maakuntalehdessä sekä asiakkaille lähetetty sähköpostikysely.
Alma Media Oyj:n tilauslaskujen sähköisyysaste kasvoi tehtyjen toimenpiteiden perusteella 15 %:sta 18 %:iin. Tulosta voidaan pitää kohtuullisena, mutta tavoitetta ei kuitenkaan saavutettu. Kyselyn perusteella tuli ilmi, että asiakkaat eivät ole ottaneet e-laskua käyttöönsä pääasiassa oman viitseliäisyytensä vuoksi ja halun pitäytyä paperilaskussa. Asiakkaat olivat kyselyn perusteella valmiita ottamaan e-laskun käyttöön jos oma asenne e-laskuun muuttuisi, e-laskun käyttöönotto tehtäisiin entistä helpommaksi tai e-laskuun siirtymisestä saisi alennuksen tilauksen hintaan tai muun maksutapaedun. Laskuttajalta kaivattiin myös aktiivisempaa roolia, neuvontaa ja motivointia e-laskuun siirtymisessä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että opinnäytetyössä tehdyt toimenpiteet eivät olleet riittävät tavoitteeseen pääsemiseksi. Tavoite asetettiin kuitenkin tarkoituksella korkeaksi, koska se oli linjassa yrityksen tavoitteeseen. Pelkkä markkinointikampanja ja asiakkaille lähetetty kysely eivät riittäneet ja toimenpiteitä olisi pitänyt olla useampia. Asiakkaille lähetetystä kyselystä saatiin kuitenkin hyviä tuloksia ja ideoita jatkotoimenpiteitä varten. Näitä ovat sähköpostimarkkinointikampanja e-laskun käytöstä sekä laskuttajan aktiivisempi rooli e-laskun käyttöönotossa neuvoen, opastaen ja motivoiden sekä muistuttaen e-laskun eduista ja hyödyistä.