Ett alternativt sätt att anlägga viltåker
Lundström, Tom (2016)
Lundström, Tom
Yrkeshögskolan Novia
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605127534
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605127534
Tiivistelmä
Rikkaruoho-ongelmat riistapeltojen viljelyssä on tosiasia. Johtuen riistapeltokasvien heikosta kilpailukyvystä rikkaruohoja vastaan taimiasteella, on rikkaruohoilla taipumus vallata pelto ennen kuin riistapeltokasvit alkavat kasvaa vauhdilla.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan viljelykokeella vaihtoehtoista tapaa perustaa riistapelto. Kolme kasvilajia, joista riista oletettavasti pitää, kylvettiin aluskasvina kevätvehnään. Öljyretikka, rehurapsi ja Persian apila valittiin kokeeseen. Kylvämällä riistapeltokasvit aluskasvina viljaan joukkoon, rikkaruohot olisi jo valmiiksi torjuttuja.
Tarkoitus oli kylvää koekasvit keskipakolevittimellä kuukausi ennen puintia, mutta todellisuudessa ne kylvettiin vajaa kolme kuukautta ennen puintia. Pitkä aikaväli aluskasvien kylvöstä pääkasvin puintiin johti siihen, että aluskasvi ei menestynyt tässä kokeessa sen kummemmin. Koska toivottua tulosta ei tavoitettu, tehtiin vianmääritys jotta voitiin selvittää, mikä aiheutti epäonnistumisen. Siementen itävyys sekä kilpailu kevätvehnää vastaan tarkastettiin. Öljyretikan ja rehurapsin itävyys oli erinomainen, mutta Persian apilan itävyysprosentti oli heikko. Epäsuotuisan kilpailutilanteen (rikkakasvien ja koekasvien välillä) todettiin olevan ensisijainen syy huonolle tulokselle.
Kylvöajankohta on erittäin tärkeä, kun riistapeltoja perustetaan käyttäen yllämainittua menetelmää. Kilpailu pääkasvin kanssa ei saisi kasvaa liian suureksi. Työn lopputuloksena on, että aikaväli aluskasvin kylvöstä pääkasvin puintiin ei saisi ylittää kuukautta.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan viljelykokeella vaihtoehtoista tapaa perustaa riistapelto. Kolme kasvilajia, joista riista oletettavasti pitää, kylvettiin aluskasvina kevätvehnään. Öljyretikka, rehurapsi ja Persian apila valittiin kokeeseen. Kylvämällä riistapeltokasvit aluskasvina viljaan joukkoon, rikkaruohot olisi jo valmiiksi torjuttuja.
Tarkoitus oli kylvää koekasvit keskipakolevittimellä kuukausi ennen puintia, mutta todellisuudessa ne kylvettiin vajaa kolme kuukautta ennen puintia. Pitkä aikaväli aluskasvien kylvöstä pääkasvin puintiin johti siihen, että aluskasvi ei menestynyt tässä kokeessa sen kummemmin. Koska toivottua tulosta ei tavoitettu, tehtiin vianmääritys jotta voitiin selvittää, mikä aiheutti epäonnistumisen. Siementen itävyys sekä kilpailu kevätvehnää vastaan tarkastettiin. Öljyretikan ja rehurapsin itävyys oli erinomainen, mutta Persian apilan itävyysprosentti oli heikko. Epäsuotuisan kilpailutilanteen (rikkakasvien ja koekasvien välillä) todettiin olevan ensisijainen syy huonolle tulokselle.
Kylvöajankohta on erittäin tärkeä, kun riistapeltoja perustetaan käyttäen yllämainittua menetelmää. Kilpailu pääkasvin kanssa ei saisi kasvaa liian suureksi. Työn lopputuloksena on, että aikaväli aluskasvin kylvöstä pääkasvin puintiin ei saisi ylittää kuukautta.