Kylmän autotallin korjaussuunnitelma
Taskinen, Janne (2016)
Taskinen, Janne
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117280
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117280
Tiivistelmä
Työssä selvitettiin noin 20 vuotta vanhan, kylmän autotallin kosteus- ja homevauriota, niiden korjaustapaa ja rakenteiden parantamisvaihtoehtoja. Työssä käytiin läpi erilaisia menetelmävaihtoehtoja kosteus- ja homevaurioiden tutkimuksiin. Tutkimuksien toteutus jätettiin myöhempään ajankohtaan. Tulokset ja niistä seuraavat korjaustoimenpiteet tarkentuvat myöhemmin. Rakenteisiin suunniteltiin toimivia muutosvaihtoehtoja ja selvitettiin niiden hyvät ja huonot puolet, sekä tarkasteltiin niistä aiheutuvia kustannuksia. Tavoitteina oli luoda työn tilaajalle käsitys hänen mahdollisuuksistaan korjata ja parantaa rakenteita, hänelle sopivalla tavalla.
Kosteus- ja homevauriot tarkasteltiin silmämääräisesti, minkä jälkeen selvitettiin, mitä tutkimuksia rakenteille on syytä tehdä. Mahdollisesti hyödyllisiä tutkimuksia betonilaatalle ovat pintakosteusmittaus, porareikämenetelmä ja näytepalamenetelmä. Puurunko voidaan tutkia silmämääräisesti ja sen kosteus voidaan mitata puukosteusmittarilla. Maa-aines tulee tutkia betonilaatan ulkoreunalta ja alapuolelta. Hometutkimuksia voi tehdä lähettämällä materiaalinäyte sekä pintanäyte laboratorioon. Näytteistä voidaan tehdä sisäilman mikrobitutkimus qPCR-analyysillä. Työssä käsiteltiin myös ilmanvaihdon tärkeyttä kosteusongelmien ehkäisyssä.
Tutkimustulosten puuttuessa työssä edettiin korjausratkaisuihin tehden olettamuksia lähtötietojen ja silmämääräisen kuntoarvion perusteella. Rakennevaihtoehtoja vertailtiin puolilämpimien tilojen U-arvoihin ja rakenteisiin. Näin saatiin tilaajalle käsitys korjaustöiden kokonaisuudesta ja niiden kustannuksista.
Kosteus- ja homevauriot tarkasteltiin silmämääräisesti, minkä jälkeen selvitettiin, mitä tutkimuksia rakenteille on syytä tehdä. Mahdollisesti hyödyllisiä tutkimuksia betonilaatalle ovat pintakosteusmittaus, porareikämenetelmä ja näytepalamenetelmä. Puurunko voidaan tutkia silmämääräisesti ja sen kosteus voidaan mitata puukosteusmittarilla. Maa-aines tulee tutkia betonilaatan ulkoreunalta ja alapuolelta. Hometutkimuksia voi tehdä lähettämällä materiaalinäyte sekä pintanäyte laboratorioon. Näytteistä voidaan tehdä sisäilman mikrobitutkimus qPCR-analyysillä. Työssä käsiteltiin myös ilmanvaihdon tärkeyttä kosteusongelmien ehkäisyssä.
Tutkimustulosten puuttuessa työssä edettiin korjausratkaisuihin tehden olettamuksia lähtötietojen ja silmämääräisen kuntoarvion perusteella. Rakennevaihtoehtoja vertailtiin puolilämpimien tilojen U-arvoihin ja rakenteisiin. Näin saatiin tilaajalle käsitys korjaustöiden kokonaisuudesta ja niiden kustannuksista.