Pedagogisen johtamisen tulevaisuus
Koljonen, Jani (2016)
Koljonen, Jani
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295654
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295654
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni lähtökohtana olivat kiinnostukseni uusliberalismiin, uuteen julkisjohtamiseen ja varhaiskasvatuksen johtamiseen. Opinnäytetyössäni rajasin varhaiskasvatuksen johtamisen sen perustehtävään eli pedagogiseen johtamiseen. Teoriaosuudessa esitän eri tutkijoiden määritelmiä pedagogisesta johtajuudesta ja taustoitan uusliberalismin ilmentymiä ja siitä johtuvia muutoksia päiväkodin johtajuuteen.
Opinnäytetyössäni tutkin, millaista pedagoginen johtajuus on viiden vuoden kuluttua ja miten uusliberalismi ja uusi julkisjohtaminen ovat vaikuttaneet siihen. Tutkimusmenetelmänä käytin tulevaisuudentutkimuksessa käytettävää Delfoi–tekniikkaa.
Delfoi-tekniikka on yksi tunnetuimmista tulevaisuudentutkimuksen tutkimusmenetelmistä. Sen avulla tuodaan asiantuntijaryhmän mielipiteitä jostain määritellystä teemasta esille ja jalostetaan ne tiedoksi. Nykyisin tekniikkaa käytetään nimenomaan erilaisten mielipiteiden tarkasteluun ja tutkijoiden tavoitteena onkin saavuttaa mahdollisimman laaja ymmärrys asiantuntijoiden mielipiteistä, ajatuksista ja perusteluista tutkittavasta asiasta. Delfoi-tekniikan idea on tuottaa ryhmäennuste pitäen ryhmädynamiikka minimissään. Opinnäytetyössäni Delfoi kierroksia oli kolme ja asiantuntijapaneeliin osallistui seitsemän henkilöä.
Tulevaisuudentutkimusta voidaan hyödyntää erityisesti strategia-, visio- ja skenaariotyöskentelyssä ja se antaa meille mahdollisuuksia joidenkin tulevaisuuden piirteiden ennustamiseen tai ainakin vaihtoehtoisten tulevaisuuksien arviointiin. Tulevaisuudentutkimuksen keskeisin tehtävä ei siis ole tulevaisuuksien ennakointi. Tulevaisuuksien ennakoinnin tai ennustamisen sijaan on tärkeämpää pohtia strategisesti, mitä meidän tulee tehdä, jotta tulevaisuus toteuttaisi meidän haluamamme ja arvokkaana pitämämme päämäärät. Vähintäänkin meidän tulisi miettiä, miten välttäisimme ei-toivottuja tapahtumia.
Tutkimustuloksena muodostin seuraavat kolme tulevaisuuden skenaarioita: Pedagogisen johtajuuden haasteet ja merkitys kasvavat tulevaisuudessa, jaettu johtajuus korostuu tulevaisuuden pedagogisessa johtamisessa ja pedagogiseen johtamiseen tarvitaan tulevaisuudessa uudenlaisia toimintatapoja ja rakenteita.
Opinnäytetyössäni tutkin, millaista pedagoginen johtajuus on viiden vuoden kuluttua ja miten uusliberalismi ja uusi julkisjohtaminen ovat vaikuttaneet siihen. Tutkimusmenetelmänä käytin tulevaisuudentutkimuksessa käytettävää Delfoi–tekniikkaa.
Delfoi-tekniikka on yksi tunnetuimmista tulevaisuudentutkimuksen tutkimusmenetelmistä. Sen avulla tuodaan asiantuntijaryhmän mielipiteitä jostain määritellystä teemasta esille ja jalostetaan ne tiedoksi. Nykyisin tekniikkaa käytetään nimenomaan erilaisten mielipiteiden tarkasteluun ja tutkijoiden tavoitteena onkin saavuttaa mahdollisimman laaja ymmärrys asiantuntijoiden mielipiteistä, ajatuksista ja perusteluista tutkittavasta asiasta. Delfoi-tekniikan idea on tuottaa ryhmäennuste pitäen ryhmädynamiikka minimissään. Opinnäytetyössäni Delfoi kierroksia oli kolme ja asiantuntijapaneeliin osallistui seitsemän henkilöä.
Tulevaisuudentutkimusta voidaan hyödyntää erityisesti strategia-, visio- ja skenaariotyöskentelyssä ja se antaa meille mahdollisuuksia joidenkin tulevaisuuden piirteiden ennustamiseen tai ainakin vaihtoehtoisten tulevaisuuksien arviointiin. Tulevaisuudentutkimuksen keskeisin tehtävä ei siis ole tulevaisuuksien ennakointi. Tulevaisuuksien ennakoinnin tai ennustamisen sijaan on tärkeämpää pohtia strategisesti, mitä meidän tulee tehdä, jotta tulevaisuus toteuttaisi meidän haluamamme ja arvokkaana pitämämme päämäärät. Vähintäänkin meidän tulisi miettiä, miten välttäisimme ei-toivottuja tapahtumia.
Tutkimustuloksena muodostin seuraavat kolme tulevaisuuden skenaarioita: Pedagogisen johtajuuden haasteet ja merkitys kasvavat tulevaisuudessa, jaettu johtajuus korostuu tulevaisuuden pedagogisessa johtamisessa ja pedagogiseen johtamiseen tarvitaan tulevaisuudessa uudenlaisia toimintatapoja ja rakenteita.