POTILAIDEN KOKEMUKSIA POSTOPERATIIVISESTA KOTISOITOSTA PÄIVÄKIRURGISEN TYRÄLEIKKAUKSEN JÄLKEEN
Nurmi, Emmi (2016)
Nurmi, Emmi
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604275190
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604275190
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Nurmi, Emmi. Potilaiden kokemuksia postoperatiivisesta kotisoitosta päiväkirurgisen tyräleikkauksen jälkeen. Kevät 2016, 53 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, diakonisen hoitotyön suun-tautumisvaihtoehto. Sairaanhoitaja (AMK) -diakonissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia ja ajatuksia päiväkirurgisilla nivus- ja napatyräpotilailla liittyy postoperatiiviseen kotisoittoon. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa päiväkirurgisen yksikön hoitajille tietoa kotisoiton merkityksestä tyräpotilaiden leikkauksen jälkeiseen itsehoitoon ja kotona selviytymiseen, jotta hoitajilla olisi mahdollisuus arvioida soiton toteutusta ja tarpeellisuutta sekä mahdollisia kehittämistarpeita. Opinnäytetyön yhteistyö-kumppanina oli Helsingin Kirurgisen sairaalan päiväkirurginen yksikkö.
Opinnäytetyö on laadullinen. Tiedonantajat valikoituivat tutkimukseen Kirurgi-sen sairaalan päiväkirurgisessa yksikössä leikkauksessa olleiden tyräpotilaiden joukosta. Pyyntö tutkimushaastatteluun osallistumisesta esitettiin potilaille kotiutumisen yhteydessä kotiuttavan sairaanhoitajan toimesta. Tutkimukseen osallistui yhdeksän nivus- tai napatyräleikkauksessa ollutta potilasta, jotka oli-vat iältään 39–69-vuotiaita. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla ke-vään 2016 aikana. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tulosten mukaan potilaat kokivat postoperatiivisen kotisoiton merkityksellisenä ja sen toteutukseen oltiin tyytyväisiä. Soitolla oli merkitystä hen-kisen tuen näkökulmasta. Soitto rauhoitti mieltä, rohkaisi kotona pärjäämistä ja piristi leikkauksesta kotona toipuvaa potilasta. Potilat arvostivat sairaalasta päin tehtävää seurantasoittoa, koska se osoitti kiinnostusta potilaiden kotona pärjäämistä kohtaan. Kotisoittoa pidettiin tarpeellisena, koska se mahdollisti tarvittaessa epäselvistä asioista kysymisen ja varmisti jatkohoitoon liittyviä asioita. Tulosten perusteella tyräpotilaat eivät olisi välttämättä tarvinneet kotisoittoa hoidollisessa mielessä, koska leikkauksen jälkeinen tilanne ja kotihoito-ohjeet olivat selkeitä, eikä toipumiseen liittynyt ongelmia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että päiväkirurgiset tyräpotilaat todennäköisesti pärjäisivät kotona leikkauksen jälkeen myös ilman postoperatiivista koti-soittoa, mutta kotisoiton antama henkinen tuki ja sen tarve erityisesti yksin asuvien potilaiden kohdalla on tunnistettavissa. Potilaiden yksilöllisyyden huomiointi ohjauksen ja kotisoiton tarpeellisuuden arvioinnin yhteydessä on tärkeää, jotta potilaiden yksilöllisiin tarpeisiin voidaan vastata ja varmistaa potilaan kotona pärjääminen.
Avainsanat: päiväkirurginen tyräpotilas, potilaan ohjaus, postoperatiivinen kotisoitto, kokonaisvaltainen hoitotyö
Nurmi, Emmi. Potilaiden kokemuksia postoperatiivisesta kotisoitosta päiväkirurgisen tyräleikkauksen jälkeen. Kevät 2016, 53 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, diakonisen hoitotyön suun-tautumisvaihtoehto. Sairaanhoitaja (AMK) -diakonissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia ja ajatuksia päiväkirurgisilla nivus- ja napatyräpotilailla liittyy postoperatiiviseen kotisoittoon. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa päiväkirurgisen yksikön hoitajille tietoa kotisoiton merkityksestä tyräpotilaiden leikkauksen jälkeiseen itsehoitoon ja kotona selviytymiseen, jotta hoitajilla olisi mahdollisuus arvioida soiton toteutusta ja tarpeellisuutta sekä mahdollisia kehittämistarpeita. Opinnäytetyön yhteistyö-kumppanina oli Helsingin Kirurgisen sairaalan päiväkirurginen yksikkö.
Opinnäytetyö on laadullinen. Tiedonantajat valikoituivat tutkimukseen Kirurgi-sen sairaalan päiväkirurgisessa yksikössä leikkauksessa olleiden tyräpotilaiden joukosta. Pyyntö tutkimushaastatteluun osallistumisesta esitettiin potilaille kotiutumisen yhteydessä kotiuttavan sairaanhoitajan toimesta. Tutkimukseen osallistui yhdeksän nivus- tai napatyräleikkauksessa ollutta potilasta, jotka oli-vat iältään 39–69-vuotiaita. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla ke-vään 2016 aikana. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tulosten mukaan potilaat kokivat postoperatiivisen kotisoiton merkityksellisenä ja sen toteutukseen oltiin tyytyväisiä. Soitolla oli merkitystä hen-kisen tuen näkökulmasta. Soitto rauhoitti mieltä, rohkaisi kotona pärjäämistä ja piristi leikkauksesta kotona toipuvaa potilasta. Potilat arvostivat sairaalasta päin tehtävää seurantasoittoa, koska se osoitti kiinnostusta potilaiden kotona pärjäämistä kohtaan. Kotisoittoa pidettiin tarpeellisena, koska se mahdollisti tarvittaessa epäselvistä asioista kysymisen ja varmisti jatkohoitoon liittyviä asioita. Tulosten perusteella tyräpotilaat eivät olisi välttämättä tarvinneet kotisoittoa hoidollisessa mielessä, koska leikkauksen jälkeinen tilanne ja kotihoito-ohjeet olivat selkeitä, eikä toipumiseen liittynyt ongelmia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että päiväkirurgiset tyräpotilaat todennäköisesti pärjäisivät kotona leikkauksen jälkeen myös ilman postoperatiivista koti-soittoa, mutta kotisoiton antama henkinen tuki ja sen tarve erityisesti yksin asuvien potilaiden kohdalla on tunnistettavissa. Potilaiden yksilöllisyyden huomiointi ohjauksen ja kotisoiton tarpeellisuuden arvioinnin yhteydessä on tärkeää, jotta potilaiden yksilöllisiin tarpeisiin voidaan vastata ja varmistaa potilaan kotona pärjääminen.
Avainsanat: päiväkirurginen tyräpotilas, potilaan ohjaus, postoperatiivinen kotisoitto, kokonaisvaltainen hoitotyö