Ohje maahanmuuttajaperheelle lapsen alkuvaiheen epilepsian lääkehoidosta
Kiiski, Jonna; Mohamed, Amal (2016)
Kiiski, Jonna
Mohamed, Amal
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604214766
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604214766
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää epilepsiaa sairastavan maahanmuuttajalapsen ja hänen perheensä lääkehoidon ohjausta. Opinnäytetyön tavoitteina oli lisätä epilepsiaan sairastuneen maahanmuuttajalapsen ja hänen omaistensa tietoa kyseisen sairauden lääkehoidosta sekä antaa hoitajille työväline potilaan ohjausta varten tarjoamalla ohje selkosuomella ja somaliksi. Toiminnallisen opinnäytetyön toimeksiantajana toimi eräs erikoissairaanhoidon lasten ja nuorten hoitoyksikkö. Opinnäytetyöllä oli kaksi tehtävää. Toimeksiantajan tarpeiden ja toiveiden pohjalta opinnäytetyön ensimmäisenä tehtävänä oli tuottaa ohje maahanmuuttajaperheelle lapsen alkuvaiheen epilepsian lääkehoidosta. Toisena tehtävänä oli pitää erikoissairaanhoidon yksikön hoitajille osastotunti opinnäytetyön sisällöstä.
Lääkehoito-ohjeen sisältö muotoutui toimeksiantajan kanssa käytyjen avoimien haastatteluiden ja näyttöön perustuvan tiedon pohjalta. Hyvän kirjallisen ohjausmateriaalin kriteerien mukaisesti ohjetta tuotettaessa panostettiin ohjeen selkeyteen ja mahdollisuuteen käyttää ohjetta sekä suullisen ohjauksen tukena että sellaisenaan ilman henkilökohtaista ohjausta. Maahanmuuttajaystävällisyys huomioitiin miettimällä sanavalintoja, muotoilemalla lauseet huolellisesti sekä tekstin ulkoasuun panostamalla. Lisäksi tavoitteiden mukaisesti lääkehoitoohje tuotettiin selkosuomella ja somaliksi. Toimeksiantaja tarkasti lääkehoito-ohjeen sisällön ja oikeellisuuden. Osastotunnilla esiteltiin opinnäytetyötä ja sen tuotoksena syntynyttä lääkehoito-ohjetta sekä kerrottiin maahanmuuttajaperheiden erikoistarpeista ohjauksen suhteen. Osastotunnin jälkeen hoitajilta kerättiin palautetta osastotunnista sekä ohjeen käytettävyydestä osana ohjaustyötä. Tulevaisuudessa erilaisia potilasohjeita voitaisiin kääntää useammille eri kielille potilasohjaustyön helpottamiseksi. Lisäksi maahanmuuttajapotilaiden suulliseen ja kirjalliseen ohjaukseen olisi hyvä kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Lääkehoito-ohjeen sisältö muotoutui toimeksiantajan kanssa käytyjen avoimien haastatteluiden ja näyttöön perustuvan tiedon pohjalta. Hyvän kirjallisen ohjausmateriaalin kriteerien mukaisesti ohjetta tuotettaessa panostettiin ohjeen selkeyteen ja mahdollisuuteen käyttää ohjetta sekä suullisen ohjauksen tukena että sellaisenaan ilman henkilökohtaista ohjausta. Maahanmuuttajaystävällisyys huomioitiin miettimällä sanavalintoja, muotoilemalla lauseet huolellisesti sekä tekstin ulkoasuun panostamalla. Lisäksi tavoitteiden mukaisesti lääkehoitoohje tuotettiin selkosuomella ja somaliksi. Toimeksiantaja tarkasti lääkehoito-ohjeen sisällön ja oikeellisuuden. Osastotunnilla esiteltiin opinnäytetyötä ja sen tuotoksena syntynyttä lääkehoito-ohjetta sekä kerrottiin maahanmuuttajaperheiden erikoistarpeista ohjauksen suhteen. Osastotunnin jälkeen hoitajilta kerättiin palautetta osastotunnista sekä ohjeen käytettävyydestä osana ohjaustyötä. Tulevaisuudessa erilaisia potilasohjeita voitaisiin kääntää useammille eri kielille potilasohjaustyön helpottamiseksi. Lisäksi maahanmuuttajapotilaiden suulliseen ja kirjalliseen ohjaukseen olisi hyvä kiinnittää entistä enemmän huomiota.