Perehdytyskansio Imatran kaupungin Linkkityöryhmän työntekijöille
Rantalainen, Sanna (2016)
Rantalainen, Sanna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2016
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603303670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603303670
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa perehdytyskansio Imatran kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen Linkkityöryhmälle sekä huomioida opinnäytetyön raporttiosuudessa erityisesti perehdyttämisen vaikutuksia ja merkitystä. Pyyntö opinnäytetyöstä tuli työelämän tarpeesta.
Opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisen opinnäytetyömallin mukaisesti. Tässä opinnäytetyöprosessissa on edetty konstruktivistisen kehittämistyömallin eri vaiheiden; aloitus-, suunnittelu-, esi-, työstö-, tarkistus- ja viimeistelyvaiheiden mukaisesti. Prosessin eri vaiheissa on käytetty monia aineiston- ja tiedonkeruumenetelmiä, esimerkiksi dialogista keskustelua, Learning cafe -menetelmää, benchmarkingia sekä kerättyä aiempaa tutkimustietoa.
Opinnäytetyön tuotoksesta eli perehdytyskansiosta on tehty prosessin aikana kolme versiota. Kahta aiempaa versiota testattiin/pilotointiin työntekijöillä ja muokattiin työelämää vastaaviksi. Viimeisin versio on tällä hetkellä työelämän käytössä. Perehdytyskansiosta on tehty kirjallinen sekä sähköinen versio. Kansio sisältää muun muassa yleisiä käytänteitä työsuhteen alkaessa, sekä tietoa organisaatiosta, yhteistyökumppaneista, työtavoista ja -tehtävistä. Sähköisen perehdyttämiskansion avulla tietojen jatkuva päivittäminen on helppoa, jolloin työryhmän jäsenet pysyvät paremmin ajan tasalla työpaikalla tapahtuvista muutoksista. Uudistetun ja selkeämmän perehdytyskansion avulla halutaan parantaa ja yhtenäistää uusien työntekijöiden, opiskelijoiden ja työhön palaavien perehdytystä.
Opinnäytetyön teoriaosio sisältää ajankohtaista tietoa perehdyttämisestä käsitteenä, lainsäädännöstä sekä perehdyttämisen merkityksestä ja hyödyistä. Teoriatietoa voidaan käyttää hyödyksi perehdyttämisen kehittämistyössä. Opinnäytetyön raporttiosan liitteenä on perehdytyskansion sisällysluettelo.
Jatkotutkimusaiheina voisi tarkastella perehdytyskansion hyödyntämistä työelämässä ja hyvän perehdytyksen merkitystä työhyvinvointiin ja sitoutumiseen. Myös esimiesten vaikutusta perehdyttämisen onnistumiseen voisi tutkia.
Opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisen opinnäytetyömallin mukaisesti. Tässä opinnäytetyöprosessissa on edetty konstruktivistisen kehittämistyömallin eri vaiheiden; aloitus-, suunnittelu-, esi-, työstö-, tarkistus- ja viimeistelyvaiheiden mukaisesti. Prosessin eri vaiheissa on käytetty monia aineiston- ja tiedonkeruumenetelmiä, esimerkiksi dialogista keskustelua, Learning cafe -menetelmää, benchmarkingia sekä kerättyä aiempaa tutkimustietoa.
Opinnäytetyön tuotoksesta eli perehdytyskansiosta on tehty prosessin aikana kolme versiota. Kahta aiempaa versiota testattiin/pilotointiin työntekijöillä ja muokattiin työelämää vastaaviksi. Viimeisin versio on tällä hetkellä työelämän käytössä. Perehdytyskansiosta on tehty kirjallinen sekä sähköinen versio. Kansio sisältää muun muassa yleisiä käytänteitä työsuhteen alkaessa, sekä tietoa organisaatiosta, yhteistyökumppaneista, työtavoista ja -tehtävistä. Sähköisen perehdyttämiskansion avulla tietojen jatkuva päivittäminen on helppoa, jolloin työryhmän jäsenet pysyvät paremmin ajan tasalla työpaikalla tapahtuvista muutoksista. Uudistetun ja selkeämmän perehdytyskansion avulla halutaan parantaa ja yhtenäistää uusien työntekijöiden, opiskelijoiden ja työhön palaavien perehdytystä.
Opinnäytetyön teoriaosio sisältää ajankohtaista tietoa perehdyttämisestä käsitteenä, lainsäädännöstä sekä perehdyttämisen merkityksestä ja hyödyistä. Teoriatietoa voidaan käyttää hyödyksi perehdyttämisen kehittämistyössä. Opinnäytetyön raporttiosan liitteenä on perehdytyskansion sisällysluettelo.
Jatkotutkimusaiheina voisi tarkastella perehdytyskansion hyödyntämistä työelämässä ja hyvän perehdytyksen merkitystä työhyvinvointiin ja sitoutumiseen. Myös esimiesten vaikutusta perehdyttämisen onnistumiseen voisi tutkia.