Vanhempien kokemukset neljän kuukauden ikäisten lasten laajoista terveystarkastukista
Mäkelä, Senni (2016)
Mäkelä, Senni
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602092069
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602092069
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää Rauman lastenneuvolassa asioivien vanhempien kokemuksia neljän kuukauden ikäisten lasten laajoista terveystarkastuksista. Vanhemmilta kysyttiin miten tärkeinä he pitävät tarkastukseen liittyviä asioita ja miten nämä asiat olivat heidän kohdallaan terveystarkastuksessa toteutuneet. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla neljän kuukauden ikäisten lasten laajoja terveystarkastuksia voidaan kehittää vastaamaan enemmän vanhempien tarpeita.
Tutkimus toteutettiin käyttämällä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Rauman kaupungin lastenneuvoloissa asiakkaina olevat neljän kuukauden ikäisten lasten vanhemmat. Kyselylomakkeita annettiin neuvolaan jaettavaksi 100 kappaletta, mutta osa lomakkeista jäi jakamatta. Lomakkeita palautui täytettynä 15 kappaletta. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti. Tutkimustulokset esitettiin frekvensseinä.
Tutkimustulosten mukaan vanhemmat pitivät erittäin tärkeänä keskustelua lapsen kehityksestä sekä sen tukemiseen liittyvää tiedon antamista. Erittäin tärkeäksi koettiin myös lapsen pituuden ja päänympäryksen mittaaminen sekä lapsen punnitseminen. Myös imetyksestä keskusteleminen ja kannustaminen sen jatkamiseen koettiin vanhempien näkökulmasta tärkeäksi. Vanhemmat olisivat toivoneet enemmän keskustelua lapsen suunhoidosta ja perheen median käytöstä. Vanhemmat kokivat myös erittäin tärkeäksi saada tukea vanhemmuuteen sekä keskustelua mahdollisten sisarusten huomioimisesta. Vanhempien kokemusten mukaan perheväkivallasta ja sen ehkäisystä ei oltu puhuttu terveystarkastuksen yhteydessä.
Lastenneuvolaan voisi kehittää terveydenhoitajan avuksi kyselylomakkeen, jonka avulla terveydenhoitaja voisi ensimmäisen neuvolakäynnin yhteydessä selvittää vanhempien toiveita ja mahdollisia erityisen tuen tarpeita jo heti lastenneuvola-asiakkuuden alussa, jolloin myös neuvolakäyntejä pystyisi suunnittelemaan paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Jatkotutkimushaasteena voitaisiin jatkaa tutkimusaineiston keräämistä tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella, jotta saataisiin kattavampi ja luotettavampi kuva vanhempien kokemuksista. Neljän kuukauden ikäisten lasten laajoja terveystarkastuksia voitaisiin tutkia myös terveydenhoitajien näkökulmasta ja selvittää, kuinka hyvät valmiudet ja resurssit terveydenhoitajilla on laajojen terveystarkastusten toteuttamiseen.
Tutkimus toteutettiin käyttämällä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Rauman kaupungin lastenneuvoloissa asiakkaina olevat neljän kuukauden ikäisten lasten vanhemmat. Kyselylomakkeita annettiin neuvolaan jaettavaksi 100 kappaletta, mutta osa lomakkeista jäi jakamatta. Lomakkeita palautui täytettynä 15 kappaletta. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti. Tutkimustulokset esitettiin frekvensseinä.
Tutkimustulosten mukaan vanhemmat pitivät erittäin tärkeänä keskustelua lapsen kehityksestä sekä sen tukemiseen liittyvää tiedon antamista. Erittäin tärkeäksi koettiin myös lapsen pituuden ja päänympäryksen mittaaminen sekä lapsen punnitseminen. Myös imetyksestä keskusteleminen ja kannustaminen sen jatkamiseen koettiin vanhempien näkökulmasta tärkeäksi. Vanhemmat olisivat toivoneet enemmän keskustelua lapsen suunhoidosta ja perheen median käytöstä. Vanhemmat kokivat myös erittäin tärkeäksi saada tukea vanhemmuuteen sekä keskustelua mahdollisten sisarusten huomioimisesta. Vanhempien kokemusten mukaan perheväkivallasta ja sen ehkäisystä ei oltu puhuttu terveystarkastuksen yhteydessä.
Lastenneuvolaan voisi kehittää terveydenhoitajan avuksi kyselylomakkeen, jonka avulla terveydenhoitaja voisi ensimmäisen neuvolakäynnin yhteydessä selvittää vanhempien toiveita ja mahdollisia erityisen tuen tarpeita jo heti lastenneuvola-asiakkuuden alussa, jolloin myös neuvolakäyntejä pystyisi suunnittelemaan paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Jatkotutkimushaasteena voitaisiin jatkaa tutkimusaineiston keräämistä tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella, jotta saataisiin kattavampi ja luotettavampi kuva vanhempien kokemuksista. Neljän kuukauden ikäisten lasten laajoja terveystarkastuksia voitaisiin tutkia myös terveydenhoitajien näkökulmasta ja selvittää, kuinka hyvät valmiudet ja resurssit terveydenhoitajilla on laajojen terveystarkastusten toteuttamiseen.