Lapsen ADHD:n vaikutus masennuksen syntyyn : Kirjallisuuskatsaus
Saksola, Veera (2015)
Saksola, Veera
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601311772
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601311772
Tiivistelmä
ADHD-lapset ovat suurentuneessa vaarassa sairastua masennukseen kuin lapset, joilla ei ole ADHD:ta. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena olikin perehtyä selvittämään, miten alle 12-vuotiaan lapsen ADHD vaikuttaa lapsen masennuksen syntyyn ja miten hoidetaan lapsen yhtäaikaista ADHD:ta ja masennusta. Tarkoituksena oli koota tietoa hoitotyöntekiöille ja -opiskelijoille, jotta he tunnistaisivat ja ymmärtäisivät, miten ADHD aiheuttaa lapsen masennuksen ja osaisivat tarjota lapselle ja tämän perheelle oikeanlaista hoitoa jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Katsaukseen valikoitui seitsemän tutkimusta, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin ja läpäisivät sisäänottokriteerit. Tutkimustulokset luokiteltiin sen mukaan miten ADHD:n pääoireet vaikuttavat toissijaisten vaikutusten kautta lapsen masennuksen syntyyn. Lisäksi tulokset luokiteltiin ADHD:n ja masennuksen lääkkeellisen, lääkkeettömän ja yhdistelmähoidon mukaan että myös lapselle ja perheelle annettaviin hoitoihin ja yhteiskuntaan liittyviin muutoksiin.
Tulosten mukaan lapsen ADHD:n pääoireet aiheuttavat toissijaisten oireiden kautta lapselle masennuksen. Yleisimpiä toissijaisia oireita ovat vaikeudet sosiaalisissa suhteissa, etenkin perheen ja vertaisryhmän kanssa. Lasten hoitotyössä perhe tulee aina ottaa mukaan hoitoon. Varhaiset interventiot, joilla tuetaan ADHD-lapsen sosiaalisia taitoja perheen ja vertaisryhmän kanssa ehkäisisivät ja hoitaisivat ADHD-lapsen masennusta.
ADHD-lapsen, kuten kenen tahansa muunkin, masennuksen tunnistaminen on tärkeää ongelmien pahenemisen ja taudin itsetuhoriskin vuoksi, ja jotta lapselle voidaan tarjota juuri hänelle sopivaa hoitoa. Sairaanhoitajan tulisi tunnistaa ADHD-lapsen psyykkinen oireilu ja osata tarjota tietoa lapselle perheineen näiden häiriöiden kanssa elämiseen sekä ohjata heitä oikeanlaisen avun, hoidon ja kuntoutuksen piiriin.
Katsaukseen valikoitui seitsemän tutkimusta, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin ja läpäisivät sisäänottokriteerit. Tutkimustulokset luokiteltiin sen mukaan miten ADHD:n pääoireet vaikuttavat toissijaisten vaikutusten kautta lapsen masennuksen syntyyn. Lisäksi tulokset luokiteltiin ADHD:n ja masennuksen lääkkeellisen, lääkkeettömän ja yhdistelmähoidon mukaan että myös lapselle ja perheelle annettaviin hoitoihin ja yhteiskuntaan liittyviin muutoksiin.
Tulosten mukaan lapsen ADHD:n pääoireet aiheuttavat toissijaisten oireiden kautta lapselle masennuksen. Yleisimpiä toissijaisia oireita ovat vaikeudet sosiaalisissa suhteissa, etenkin perheen ja vertaisryhmän kanssa. Lasten hoitotyössä perhe tulee aina ottaa mukaan hoitoon. Varhaiset interventiot, joilla tuetaan ADHD-lapsen sosiaalisia taitoja perheen ja vertaisryhmän kanssa ehkäisisivät ja hoitaisivat ADHD-lapsen masennusta.
ADHD-lapsen, kuten kenen tahansa muunkin, masennuksen tunnistaminen on tärkeää ongelmien pahenemisen ja taudin itsetuhoriskin vuoksi, ja jotta lapselle voidaan tarjota juuri hänelle sopivaa hoitoa. Sairaanhoitajan tulisi tunnistaa ADHD-lapsen psyykkinen oireilu ja osata tarjota tietoa lapselle perheineen näiden häiriöiden kanssa elämiseen sekä ohjata heitä oikeanlaisen avun, hoidon ja kuntoutuksen piiriin.