GAS–menetelmän käyttöönoton kokeilu ASLAK-kuntoutuksessa
Kirkonpelto, Anne; Pitzén, Liisa (2012)
Kirkonpelto, Anne
Pitzén, Liisa
Oulun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601221560
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601221560
Tiivistelmä
Kansaneläkelaitos eli Kela on yksi keskeisimmistä kuntoutuksen järjestäjistä ja rahoittajista Suomessa. Kela valvoo tuottamansa kuntoutuksen laatua käytössään olevin standardein, joiden uudistamisen yhteydessä käynnistettiin myös Goal Attainment Scaling (GAS)-menetelmän sisällyttäminen tuleviin standardeihin. GAS-menetelmän lähtökohtana on asiakaslähtöisyys ja tavoitteiden yksilöllisyys. GAS-menetelmän käyttämisen tavoitteena on motivoida sekä kuntoutujaa että kuntoutustyöntekijöistä koostuvaa moniammatillista tiimiä. Menetelmä korostaa kuntoutujan aktiivista roolia ja osallisuutta kuntoutumisprosessissa. Kehittämistyö toteutettiin ASLAK-kuntoutusta tarjoavassa kuntoutuslaitoksessa vuosina 2010–2012.
Tämän tutkimus- ja kehittämistyön tarkoituksena on kuvata GAS-menetelmän käyttöönottoa ASLAK-kuntoutuksessa Kelan standardien mukaisesti ja analysoida GAS-menetelmän käyttöönoton kokeilua. Tavoitteena oli tuottaa yhdeltä ASLAK-kurssilta tietoa toimintamallin käyttöönotosta ja nimetä sen kehittämishaasteita. Kyseessä oli käytäntöön liittyvä ja muutokseen pyrkivä kehittämistyö ASLAK-kuntoutusta tuottavassa kuntoutuslaitoksessa.
Kehittämistyössä käytettiin etnografista tutkimusmenetelmää, jonka avulla tehtiin näkyväksi uuden menetelmän käyttöönottoon liittyvää ilmiötä organisaatiossa. Tutkimus- ja kehittämistyöhön osallistuva kuntoutuslaitos suunnitteli ja toteutti ASLAK-kurssilleen GAS-menetelmän käyttöönoton kokeilun. Yhdellä ASLAK-kurssilla asetettiin GAS-menetelmän mukaiset tavoitteet ja niiden saavuttamista arvioitiin. Kehittämistyöhön sisältyi myös lähtötilanteen kuvaaminen ASLAK-kurssin tavoitteen asettamisen käytännöissä ennen GAS-menetelmän koulutusta ja pilottikurssia. Ensimmäisellä kuntoutusjaksolla tutkittiin tavoitteiden asettamista ja sitä, miten kuntoutustyöntekijä ohjaa kuntoutujan tavoitteiden asettamista. Toisella ja kolmannella jaksolla tutkittiin lisäksi tavoitteiden arvioimista ja uusien tavoitteiden asettamista. Tutkimusosaan liittyvät aineistot kerättiin dokumentti-, havainnointi- ja haastatteluaineistoina. Aineistot analysoitiin etnografisella sisällönanalyysilla. Haastatteluin ja osallistuvan havainnoinnin keinoin kerättyä ja auki kirjoitettua tutkimusaineistoa käytettiin koulutusinterventioiden yhteydessä työseminaareissa ja hankkeen lopuksi yhteisessä yhteenveto- ja arviointiseminaarissa. Työyhteisö osallistui GAS-menetelmän käyttöönottamiseen liittyvien käytännön ongelmien muotoilemiseen ja ratkaisemiseen sekä näkemyksen muodostamiseen toimintansa kehityksestä.
Tutkimustulokset osoittivat, että GAS-menetelmän pilottikokeilussa ja siihen liittyvässä ensimmäisessä kuntoutujan ja kuntoutustyöntekijän välisessä tavoitekeskustelussa säilyi työntekijälähtöinen asiantuntijarooli. Pilottikurssin ensimmäisellä kuntoutusjaksolla kuntoutustyöntekijän pääasiallisin tavoite oli menetelmällisesti ja teknisesti oikein asetettujen GAS-tavoitteiden laatiminen kuntoutujalle. Toisella kuntoutusjaksolla työntekijä toimi tavoitteiden saavuttamisen arviointikeskustelussa vastuunkantajan roolissa. ASLAK-kurssiin liittyvät kuntoutustavoitteet selkiytyivät kuntoutujalle vasta viimeisellä jaksolla. Kuntoutujan tavoitteista hänen oman työnsä kannalta ei kuitenkaan keskusteltu. The basis of this development work was the requirement in the standard of The Social Insurance Institution to integrate the Goal Attainment Scaling (GAS) into the goal setting and evaluation of goal achieving in rehabilitation courses. The Social Insurance Institution sets guidelines for good-quality and effective rehabilitation. Criteria for producing rehabilitation are described in The Social Insurance Institution ´s standards. The need for rehabilitation increases in the near future, due to the aging of population. Thus, rehabilitation has to be effective.
The assigner of the study was one service provider that arranged ASLAK rehabilitation. The research subject was the experimental introduction of the GAS Method in ASLAK rehabilitation. The research task was to describe the goal-setting and evaluation practices and phenomena related to the experimental introduction, which was carried out using the GAS Method.
The materials were collected during a pilot course where the introduction of the GAS Method was tested. A small number of participants in the ASLAK rehabilitation programme took part in the course. The materials were collected as interview materials, as document materials and as observation material. The materials were analyzed the method of ethnographic content analysis.
The results gave information about the challenges that existed in the introduction of a new method of rehabilitation. In the pilot experiment of the GAS Method the rehabilitation worker maintained the expert role during the discussions held between the rehabilitee and the rehabilitation worker. In the first rehabilitation period of the pilot experiment the rehabilitation worker's main objective was to plan methodically and technically correct GAS objectives for the rehabilitee. In the second rehabilitation period the worker acted in the evaluation discussion regarding the objectives in the role of the bearer of responsibility. Only in the last period of the pilot experiment the rehabilitation objectives became clear to the rehabilitee. The objectives of the rehabilitees from the point of view of their own work were not discussed.
Tämän tutkimus- ja kehittämistyön tarkoituksena on kuvata GAS-menetelmän käyttöönottoa ASLAK-kuntoutuksessa Kelan standardien mukaisesti ja analysoida GAS-menetelmän käyttöönoton kokeilua. Tavoitteena oli tuottaa yhdeltä ASLAK-kurssilta tietoa toimintamallin käyttöönotosta ja nimetä sen kehittämishaasteita. Kyseessä oli käytäntöön liittyvä ja muutokseen pyrkivä kehittämistyö ASLAK-kuntoutusta tuottavassa kuntoutuslaitoksessa.
Kehittämistyössä käytettiin etnografista tutkimusmenetelmää, jonka avulla tehtiin näkyväksi uuden menetelmän käyttöönottoon liittyvää ilmiötä organisaatiossa. Tutkimus- ja kehittämistyöhön osallistuva kuntoutuslaitos suunnitteli ja toteutti ASLAK-kurssilleen GAS-menetelmän käyttöönoton kokeilun. Yhdellä ASLAK-kurssilla asetettiin GAS-menetelmän mukaiset tavoitteet ja niiden saavuttamista arvioitiin. Kehittämistyöhön sisältyi myös lähtötilanteen kuvaaminen ASLAK-kurssin tavoitteen asettamisen käytännöissä ennen GAS-menetelmän koulutusta ja pilottikurssia. Ensimmäisellä kuntoutusjaksolla tutkittiin tavoitteiden asettamista ja sitä, miten kuntoutustyöntekijä ohjaa kuntoutujan tavoitteiden asettamista. Toisella ja kolmannella jaksolla tutkittiin lisäksi tavoitteiden arvioimista ja uusien tavoitteiden asettamista. Tutkimusosaan liittyvät aineistot kerättiin dokumentti-, havainnointi- ja haastatteluaineistoina. Aineistot analysoitiin etnografisella sisällönanalyysilla. Haastatteluin ja osallistuvan havainnoinnin keinoin kerättyä ja auki kirjoitettua tutkimusaineistoa käytettiin koulutusinterventioiden yhteydessä työseminaareissa ja hankkeen lopuksi yhteisessä yhteenveto- ja arviointiseminaarissa. Työyhteisö osallistui GAS-menetelmän käyttöönottamiseen liittyvien käytännön ongelmien muotoilemiseen ja ratkaisemiseen sekä näkemyksen muodostamiseen toimintansa kehityksestä.
Tutkimustulokset osoittivat, että GAS-menetelmän pilottikokeilussa ja siihen liittyvässä ensimmäisessä kuntoutujan ja kuntoutustyöntekijän välisessä tavoitekeskustelussa säilyi työntekijälähtöinen asiantuntijarooli. Pilottikurssin ensimmäisellä kuntoutusjaksolla kuntoutustyöntekijän pääasiallisin tavoite oli menetelmällisesti ja teknisesti oikein asetettujen GAS-tavoitteiden laatiminen kuntoutujalle. Toisella kuntoutusjaksolla työntekijä toimi tavoitteiden saavuttamisen arviointikeskustelussa vastuunkantajan roolissa. ASLAK-kurssiin liittyvät kuntoutustavoitteet selkiytyivät kuntoutujalle vasta viimeisellä jaksolla. Kuntoutujan tavoitteista hänen oman työnsä kannalta ei kuitenkaan keskusteltu.
The assigner of the study was one service provider that arranged ASLAK rehabilitation. The research subject was the experimental introduction of the GAS Method in ASLAK rehabilitation. The research task was to describe the goal-setting and evaluation practices and phenomena related to the experimental introduction, which was carried out using the GAS Method.
The materials were collected during a pilot course where the introduction of the GAS Method was tested. A small number of participants in the ASLAK rehabilitation programme took part in the course. The materials were collected as interview materials, as document materials and as observation material. The materials were analyzed the method of ethnographic content analysis.
The results gave information about the challenges that existed in the introduction of a new method of rehabilitation. In the pilot experiment of the GAS Method the rehabilitation worker maintained the expert role during the discussions held between the rehabilitee and the rehabilitation worker. In the first rehabilitation period of the pilot experiment the rehabilitation worker's main objective was to plan methodically and technically correct GAS objectives for the rehabilitee. In the second rehabilitation period the worker acted in the evaluation discussion regarding the objectives in the role of the bearer of responsibility. Only in the last period of the pilot experiment the rehabilitation objectives became clear to the rehabilitee. The objectives of the rehabilitees from the point of view of their own work were not discussed.